Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Joensuun kaupunki on viime vuosina ottanut käyttöönsä suuria ja pieniä työkaluja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Pitkäjänteinen henkilöstöön ja henkilöstöjohtamiseen panostaminen on tuonut työhyvinvoinnin lisäksi selvää säästöä. Osatyökykyisten uudelleensijoitus ja työurien tukeminen on saanut kiitosta. Työkyvyttömyyskustannusten aleneminen ja keskimääräistä kuntatyönantajaa reippaampi ote toivat keväällä 2017 kaupungille myös työelämäpalkinnon.
Joensuun työhyvinvointipäällikkö Minna Piiroinen
– Tavoitteemme on, että työura jatkuu eläkkeelle ja ihminen on kunnossa vielä sittenkin, sanoo Joensuun työhyvinvointipäällikkö Minna Piiroinen.
Hän tietää, että kaupungilla on paljon fyysisesti raskaita töitä, joissa vaivaavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Osatyökykyisille on Joensuussa pyritty järjestämään työkyvyn mukaan korvaavia, kevyempiä töitä.
– Näin vältetään sairauslomia ja jopa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, Piiroinen toteaa.
Pari vuotta käytössä ollut korvaavan työn malli kantaa nimeä Ossi – osatyökykyiset sissit. Ossi-päiviä on kertynyt vuosittain noin 1 600.
Korvaavan työn mallilla on osatyökykyiselle löydetty määräajaksi toinen työtehtävä.
– Esimerkiksi leikkausta odottaessa voi määräajaksi tarvita kevyempiä tehtäviä.
Uudelleensijoitus on puolestaan toiminut esimerkiksi päiväkotityöstä kirjastoon tai nuorisopuolelle.
– Riippuen työntekijän koulutuksesta, selittää Piiroinen.
Henkilöstölle myönteisenä mahdollisuutena on joissakin yksiköissä kokeiltu nelipäiväistä työviikkoa, jossa työtunnit eivät vähene, mutta ne sijoitellaan uudella tavalla.
– Sairauspoissaoloihin myönteisesti vaikuttanut muutos puolestaan on, että esimiehen luvalla on mahdollista sairastaa yhdeksän päivää.
Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on Joensuussa mietitty. Viime kesänä kaupunki järjesti kuukauden mittaisen kesäleirin työntekijöiden pikkukoululaisille.
Henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen
– Työkyvyttömyyskustannukset ovat hukkaan heitettyä rahaa, toteaa Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen rohkeasti.
Kun Joensuussa kaivattiin uusia työkaluja selättämään työkyvyttömyyskustannuksia, tavoitteeseen pyrittiin tekemällä kustannukset näkyviksi ja sitouttamalla henkilöstö Kykyloikka-talkoisiin.
– Vuosittaisia työkyvyttömyyskustannuksia on saatu alemmaksi yli miljoonalla.
Samaan aikaan on kyetty istuttamaan yhteishengen siemen työpaikoille. Lempiäinen korostaa, että kustannusten alentaminen tarkoittaa samalla henkilöstön työkyvyn ja -hyvinvoinnin parantamista. Hän puhuu henkilöstöjohtamisen ”leivästä ja sirkushuveista”.
– Leipää on vastuullinen, kokonaisvaltainen henkilöstötyö ja erilaiset haasteisiin ratkaisuja etsivät kokeilut.
Parhaillaan myönteistä nimeä kantavalla Juu-hankkeella etsitään keinoja, kuinka keskimääräistä enemmän sairastavat työntekijät saataisi lempeästi tuupattua vähemmän sairastavien joukkoon. Päämäärään pyritään esimerkiksi tsemppaamalla osallistujia personal trainereiden ja ravitsemusterapeuttien tuella.
Työkykyä ei Joensuussa tarkastella ikä edellä, vaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
– Senioriohjelmista on meillä luovuttu. Ihmiset eivät halua tulla leimatuksi ikänsä perusteella. Työkyvyssä voi yhtä hyvin olla ongelmia 28-vuotiaalla kuin 58-vuotiaalla, toteaa Lempiäinen.
Työhyvinvointia lisäävät työkykyjohtamisen ”sirkushuvit” ovat henkilöstöä ilahduttavat ja työssäjaksamista lisäävät arjen valopilkut. Niitä syntyy henkilöstöosaston innostuneessa ilmapiirissä, ja niiden merkitys näkyy työpaikoilla työssä viihtymisenä ja yhteisöllisyytenä.
– Työntekijän arvostuksesta kertovia kivoja juttuja tehdään pikkurahalla, alle 50 eurolla vuodessa työntekijää kohti.
Perinteistä kunnon ylläpitämistä kannustavat tukimuodot ovat saaneet rinnalleen virkafillareita, konsertteja, hierojan, kosmetologin, museopäiviä, erilaisia kannustuspalkintoja jopa kesäisen jäätelöpäivän.
Kustannusten alentaminen tarkoittaa samalla henkilöstön työkyvyn ja -hyvinvoinnin parantamista.
Aleksi Tervamaa kehitti Joensuun käytäntöjä kaupungin pääluottamusmiehenä.
– Joensuun kaupungin henkilöstöasioissa on viime vuosina ollut paljon raikkaita ajatuksia ja rohkeita avauksia, tiivistää kuntatyönantajan toimintamallin Aleksi Tervamaa, joka työskenteli kaupungin pääluottamusmiehenä heinäkuun loppuun saakka.
Hän nostaa esille erityisesti työpaikolla lisääntyneen tasapuolisen kohtelun, mikä on parantanut työhyvinvointia.
– Niin esimiehille kuin työntekijöille on samat pelinsäännöt. Työhyvinvointia uhkaaviin tekijöihin puututaan, olipa kyse henkilöstöresursseista tai muista tekijöistä.
Myös työnantajan työntekijöille tarjoamiin erilaisiin joustoihin ja tukimuotoihin on Tervamaa tyytyväinen.
– Yksilöllisesti räätälöidyillä ratkaisuilla ihminen voi jatkaa työssä, vaikka olisi osatyökykyinen.
Työkyvyttömyyskustannusten alenemisesta Kykyloikka-haasteen kautta Tervamaa osoittaa kiitoksen työpaikkojen esimiehille ja luottamusmiehille.
– He selittivät, miksi jokaisen työntekijän osallistumisella on merkitystä. Työntekijöille saatiin vakuutettua, että kaikki sairauspoissaoloista tai työkyvyttömyyskustannuksista säästetty voidaan panostaa toimintaan. Raha on kuitenkin samassa budjetissa.
Sairauspoissaolot ovatkin vähentyneet, ja kustannuksissa on saatu säästöä.
Kykyloikka-haasteessa käytetty avoin tiedotus on vakiintunut henkilöstöosaston toimintamalliksi. Henkilöstöjohtajan tiedotteet lähtevät koko henkilöstölle. Avoin sisäinen viestintä myös hankalista asioista on lisännyt henkilöstön ymmärrystä ja arvostuksen tunnetta sekä me-henkeä. •
”Yksilöllisesti räätälöidyillä ratkaisuilla ihminen voi jatkaa työssä, vaikka olisi osatyökykyinen.”
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
