Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Miljoonan suoritetun Työturvallisuuskortin raja rikkoutui vuoden vaihteessa. Kortti otettiin laajamittaisesti käyttöön vuonna 2003.
Työturvallisuuskortti ja siihen liittyvä koulutus kehitettiin, koska suurilla yrityksillä sekä niiden alihankkija- ja kumppaniyrityksillä oli paljon päällekkäisiä työturvallisuuskoulutuksia, kertoo asiantuntija Mira Seppänen Työturvallisuuskeskuksesta (TTK).
– Yhteinen peruskoulutus poisti päällekkäisyyksiä ja jätti enemmän aikaa työpaikkakohtaiselle perehdyttämiselle.
Erityisesti teollisten ja teknisten työpaikkojen käyttöön tarkoitetun järjestelmän luomisessa oli mukana koko työmarkkinakenttä: keskusjärjestöt, suuryritykset ja vakuutusyhtiöt. Kortin suorittaminen on ollut alusta asti täysin vapaaehtoista, mutta moni yritys pitää kortin suorittamista välttämättömänä.
– Suuri osa teollisuuden ja rakennusalan työpaikoista vaatii Työturvallisuuskortin. Se rinnastetaan työlupaan, kertoo Seppänen.
Työturvallisuuskortti koulutuksineen on vähentänyt työtapaturmia.
– Tärkeää on myös, että se on opettanut puhumaan työturvallisuudesta työpaikolla ja puhumaan samaa kieltä riippumatta työtehtävästä tai yrityksestä.
Työturvallisuuskorttikoulutus kestää yhden työpäivän. Peruskoulutusrunko ja oppimistavoitteet ovat samat, mutta koulutuksessa käytetään ala- ja yrityskohtaisia esimerkkejä. Yleisimmin Työturvallisuuskortti on käytössä rakennusteollisuudessa, toiseksi yleisin se on teollisilla työpaikoilla ja kolmanneksi nousee kuljetus- ja logistiikkasektori.
Työturvallisuuskortin käyttö ei rajoitu pelkästään tuotannolliseen henkilökuntaan. Esimerkiksi ABB:llä kortti on pakollinen kaikille työntekijöille, myös toimiston väelle, kertoo turvallisuuspäällikkö Paavo Hirvikoski.
– Aloitimme korttikoulutukset vuonna 2002, ja vuonna 2003 tapaturmataajuus oli 28. Nyt mennään luvussa 5. Työturvallisuuskortti on ollut aivan varmasti yksi syy työtapaturmien vähenemiseen, se muuttaa asenteita, sanoo Hirvikoski.
Tapaturmataajuus lasketaan vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneista tapaturmista miljoonaa työtuntia kohti.
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
