Irlannin talous kasvaa ja vienti vetää

Boru Stovesin tehtaalla aamut aloitetaan palaverilla, jossa jokaisella on yhtä suuri sananvalta. Jokainen saa kertoa, jos jokin hiertää tai jos on jotakin kehittämisen paikkaa – työntekijä on usein itse paras asiantuntija, ja asioista on parasta puhua niin pian kuin mahdollista.

Vastikään hämärässä tehdashallissa parannettiin valaistusta työntekijöiden toiveesta. Hierarkiaa ei ole, ei titteleitä eikä pomoja. Työntekijöihin luotetaan, ja heidät halutaan sitouttaa työhön.

– Olemme tavallaan vanhanaikaisia ja tavallaan vallankumouksellisia, sanoo Dermot Fitzgerald.

Kuusi vuotta sitten Fitzgerald valmisti kaminoita ja takkoja autotallissa kodin yhteydessä yhdessä isänsä kanssa. Bisnestä päätettiin laajentaa.

Thurlesissa, Tipperaryn maakunnassa, sijaitseva tuotanto siirrettiin isompiin tiloihin, tuotteita kehitettiin ja väkeä palkattiin lisää, vaikka samaan aikaan muissa yrityksissä irtisanottiin väkeä ja työttömyys vajosi hurjiin lukemiin. Nyt toimitusjohtaja käy pitämässä luentoja bisneksen luomisesta ja työn kehittämisestä muualla.

– Olen seurannut isoja yrityksiä, esimerkiksi Ryanairia, ja selvittänyt, miten ne toimivat. Me teemme asiat toisin. Se toimii.

Dermont Fitzgerald on tyytyväinen yrittäjä. Hän uskoo siihen, että bisnestä voi tehdä luovalla, erilaisella tavalla.

Boru Stoves valmistaa tällä hetkellä 27 erityyppistä takkaa, kamiinaa ja uunia. Yrityksessä on töissä 60 henkilöä ja lisäksi kausityöntekijät. Irlannin vienti vetää tällä hetkellä parhaiten Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, ja ne ovat myös tämän tehtaan tärkeimmät vientimaat. Irlanti on kuitenkin tärkein markkina-alue.

Irlantilaiset ovat luovia ja innovatiivisia. Lama herätti ihmiset kehittämään bisnesideoita, mikä näkyy nyt kaupoissa ja liiketoiminnassa. Siinä missä kolmisen vuotta sitten liikehuoneistojen ikkunoita somistivat ”Suljettu”-kyltit, nyt niissä näkee toimivia yrityksiä. Irlantilaiset ovat aina suosineet kotimaisuutta. Laman aikana ja sen jälkeen trendi on voimistunut.

Fitzgerald sanoo monen muun tavoin, että maan nostivat kiinteistökuplan ja pankkiromahduksen suosta nimenomaan pienet idearikkaat yritykset.

– Raha ei ole kenenkään omaisuutta. Kun työntekijä saa kymmenen euroa, hän käyttää sen ostamalla ruokaa ja muuta tarpeellista. Niin raha kiertää.

William Carey hitsaa uunia. Hän on tyytyväinen. On hyvä, että on töitä. Lisäksi firman toimintatapa on hänestä mukava – voi vaikuttaa omaan työhönsä ja saa sanoa, mitä mielessä on.

– Viihdyn täällä hyvin.

Mark Fahy hitsaa uunia. Boru Stovesin uuneja menee paljon kotimaahan Irlantiin, mutta tilauksia tulee paljon muistakin maista.

Ei kiitos Kiinalle

Boru Stoves valmistaa kaiken saman katon alla. Työtä ei teetetä Kiinassa, muualla Aasiassa eikä alihankintana omassa maassakaan. Robottityötä on niin vähän kuin suinkin.

Vanhan ajan käsityö takaa sen, että tehdas valmistaa laatutavaraa ja voi luvata, että kaikki on kunnossa. Asiakas saa esimerkiksi varaosia heti, kun hän tarvitsee. Kun hitsaaja sairastuu, tilalle voi sairauden ajaksi palkata toisen työntekijän. Jos kallis robotti menee rikki, sen korjaamisesta aiheutuisi helposti isot kustannukset ja työt seisoisivat.

– Teemme tuotteita, jotka ovat hyviä ja joihin itse uskomme, sanoo Fitzgerald.

Boru Stoves on brändännyt itsensä tarkkaan harkitulla markkinoinnilla. Sekin tehdään omin voimin. Eri puolilla Irlantia näkee esimerkiksi kauppakeskusten pihoilla isoja Boru Stoves- rekkoja, joista tuotteita esitellään. Yritys toimii sosiaalisessa mediassa ja markkinoi itseään välillä televisiossa pienin kampanjoin. Parin viikon mainos näyttää, pureeko se vai ei.

Boru Stoves oli vielä kuusi vuotta sitten pieni autotallifirma. Nyt yritys laajenee koko ajan, ja näkymät ovat hyvät varsinkin Yhdysvaltojen markkinoilla.

Älypuhelimiin on luotu sovellus, jossa asiakas voi mallata omaan olohuoneeseen valokuvan avulla sinne sopivaa takkaa. Takkoja valmistetaan myös tilaustyönä – esimerkiksi irlantilaiset musiikkipubit ovat tilanneet tulisijoja, joiden kahvana on teräksinen kitarankuva.

Kamiinatehdas sanoo ”ei kiitos” myös pääkaupungille Dublinille. Irlantilaiset ovat sekä isänmaallisia että kotiseuturakkaita, ja niin tämänkin tehtaan pääkonttori aiotaan pitää jatkossakin maakunnassa.

Avoimuus valttikortti

Suurin osa työntekijöistä työskentelee tuotannossa. Muutama vuosi sitten tehdas päätti ryhtyä hiomaan itse myös uunien ja takkojen lasiluukut. Kalliit lasintyöstölaitteet ostettiin ja kilpailijoille ilmoitettiin, että täällä voidaan hioa myös heidän lasiluukkunsa. Niinpä tehtaalla valmistuu joka päivä myös lasiluukkuja, joissa komeilee kilpailijan logo.

Boru Stovesilta lähtee joka viikko kuusisataa takkaa ja kamiinaa lämmittämään koteja, pubeja ja muita julkisia tiloja. Maaliskuu on sesonkiaikaa, koska silloin amerikkalaiset ostavat lämmityslaitteita koteihinsa.

Irlannin talous kasvaa hyvin. Taantuman vuosina saarelta lähti paljon väkeä ulkomaille töihin, mutta nyt muuttovirta on kääntynyt kotiinpäin.

Kiireisinä aikoina tarvitaan lisäväkeä. Muutaman muun paikkakunnan yrityksen kanssa on sovittu lisäväen työllistämisestä: hitsaajat ja asentajat halutaan palkata kausityöhön niin, että kaikki hyötyvät. Yritys tavoittelee kasvua, ja sitä on näkyvissä varsinkin Amerikan markkinoilla.

Avoimuus on yksi yrityksen kulmakivistä. Kamiinatehtaalla halutaan toimia avoimesti sekä työntekijöiden että asiakkaiden kanssa. Fitzgerald uskoo siihen, että kun kaikki asiat ovat omissa käsissä ja tiedetään, miten asiat ovat, voidaan toimia läpinäkyvästi. Suora asiakaskontakti on tärkeää.

Kolme vuotta sitten toimitusjohtaja vietti joululomaa Yhdysvalloissa. Aamuyöstä puhelin soi. Asiakas soitti Irlannista muutaman jouluoluen nautittuaan ja kyseli, miksi takan luukku nokeentuu ja mitä asialle voisi tehdä.

– Takanostajalle oli tärkeää se, että häntä kuunneltiin heti eikä vasta tehtaan joulutauon jälkeen.

Uuni on valmis tarkastukseen.

Alhainen yritysvero houkutus

Irlanti teollistuu vahvasti. Tällä hetkellä saarivaltion työvoimasta noin 25 prosenttia työllistyy teollisuudessa. Viime vuosina maahan on tullut paljon kansainvälisiä it-alan toimijoita. Teollistumiseen on kannustanut alhainen yritysverotus, 12,5 prosenttia. Ulkomaalaisten on melko helppo sopeutua rentojen ja ystävällisten ihmisten Irlantiin, tosin joitakin harmittaa irlantilaisten suurpiirteisyys.

Palvelusektori työllistää maassa eniten. Vielä 1990-luvulla vihreä saari oli maatalousvaltainen. Maatiloja on yhä paljon, mutta tilakoko on varsin pieni.

Saksalainen nosturialan maailmanjohtaja Liebherr on toiminut Irlannissa vuodesta 1958 saakka. Valtaisa tehdas sijaitsee Kerryn maakunnassa, Killarneyssä, ja siellä valmistetaan suuria konttinostureita.

Liebherrilla tekee töitä liki kahdeksansataa henkilöä, ja lisää palkataan koko ajan. Luoteis-Irlanti on sijainniltaan hyvä nosturibisnekselle: jättinosturit kulkevat täältä sutjakasti eri puolille maailmaa meriteitse. Suurin osa nostureista matkaa Aasiaan.

Liebherrin tehdas valmistaa kaksi uutta nosturia kuukaudessa. Kaikki tehdään alusta saakka täällä. Irlantilaisten ammattikoulutusta pidetään hyvänä.

Metallimiehet Morgan Lyne ja Tun Collins tekevät neljä tuntia päivässä luottamusmiehen töitä ja työskentelevät lopun aikaa tuotannossa.

– Tämä on hyvä ja varma työpaikka. Laman aikanakaan ei ollut irtisanomisia eikä lomautuksia.

Liebherrin luottamusmies Morgan Lyne on sitä mieltä, että nyt olisi aika kehittää työtä.

Miehet ovat ryhtyneet luottamusmiehiksi, koska he haluaisivat kehittää työtä ja työoloja. He sanovat, että isoja teollisia työpaikkoja voi parhaiten kehittää yhdessä ammattiliitto Siptun kanssa (Services Industrial Professonial and Technical Union, teollisuuden palveluammattilaisten ja teknisten liitto). Irlannissa liittoon kuuluvat vain suurten työpaikkojen työntekijät. Liitolla on paljon osaamista, jota voidaan viedä työpaikoille. Siptun asiamies on apuna ja tukena.

Työolot voisivat olla miesten mielestä paremmat. Työtapaturmia pitäisi voida vähentää. Nyt niitä on tehtaalla paljon, usein vakaviakin.

– Irlannin talous kasvaa parhaiten koko Euroopassa. Nyt olisi aika kehittää työtä ja parantaa ihmisten ostovoimaa. Se piristäisi koko maata, Morgan Lyne sanoo.

Vihreä saari Irlanti kiinnostaa erityisesti ulkomaisia it-alan yrityksiä. Maan alhainen yritysverotus houkuttelee.