Hissukasta kasvoi itsevarma johtaja

Minun pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen, Minni Peltomäki ajatteli itkiessään.

Hän oli ajamassa autolla kotiin työstä, jonka piti olla unelmien täyttymys. Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri oli palkattu ostotehtäviin Helsinkiin. Kaiken olisi pitänyt täydellisesti, mutta silti olo oli onneton.

 

– Soitin isälleni ja tunnustin hänelle itkien, etten kestäisi enää työssäni päivääkään, Peltomäki muistelee.

Nopeasti kuitenkin huomasimme, että minulla oli paljon enemmän annettavaa.

– Heitin puoliksi vitsillä, että voisiko hän palkata minut siivousfirmaansa ihan mihin tahansa työhön. Hän totesi, että jotain hommaa saattaisi olla tarjolla.

Peltomäki ajoi Helsingistä suoraan isänsä luo Pyhtäälle. Kaksikko istuutui keittiön ison puisen pöydän ääreen ja alkoi naputella wordiin ajatuksia siitä, mitä Peltomäki voisi firmassa tehdä.

– Alun perin ajattelimme, että hoitaisin vain taloushallintoa. Nopeasti kuitenkin huomasimme, että minulla oli paljon enemmän annettavaa.

Kultalusikkasyytöksiä

Perheyritykseen siirtyminen herätti huomiota.

Osa Peltomäen tutuista ihmetteli, miksi hän halusi vaihtaa hienon työpaikkansa Helsingissä pienen siivousfirman kirjanpitäjän hommiin. Peltomäkeä itseään ajatus ”taaksepäin” menemisestä ei häirinnyt. Hän ei jaksanut enää ajatella, mitä muut odottivat häneltä.

– Olin kokeillut uraa isossa firmassa, eikä se sopinut minulle. Olin innostunut ja minulla oli valtavasti uusia ideoita, mutta siellä liekki sammutettiin nopeasti. Piti mennä tiettyyn muottiin, eikä ollut tilaa uudelle.

Somessa ja keskustelupalstoilla ruodittiin jatkuvasti sitä, että olin päässyt isin firmaan.

Sitten oli niitä, jotka syyttivät Peltomäkeä nepotismista. Helppoahan se on, kun pääsee valmiiseen pöytään.

– Kasvotusten kukaan ei tullut sanomaan mitään, mutta somessa ja keskustelupalstoilla ruodittiin jatkuvasti sitä, että olin päässyt isin firmaan, Peltomäki sanoo.

– Luulen, että arvostelu johtui suurelta osin siitä, että olin nuori nainen, joka ei ollut raatanut niska limassa vuosikymmeniä.

Jotkut epäilivät, että Peltomäen suku oli upporikas tai että firma oli supermenestynyt. Se ei Peltomäen mukaan olisi voinut olla kauempana totuudesta.

– Työmaata, josta aloitin, olisi voinut ennemmin alkaa kaivaa lantalapiolla kuin kultalusikalla.

Isä tunsi käytännön, minä tiesin koulutukseni kautta esimerkiksi markkinoinnista ja riskienhallinnasta.

Vaikka liiketoiminta itsessään oli hyvää ja firman arvot paikoillaan, esimerkiksi taloushallinto oli sekaisin. Laskut tehtiin excelissä ja lähetettiin asiakkaille paperisina. Kukaan ei tiennyt, paljonko firmalla oli velkaa. Peltomäeltä meni puoli vuotta modernisoida rahaliikenne.

– Isä oli ajatellut kunnianhimoisesti firmaa perustaessaan ja halusi laajentaa. Se tuli kuitenkin mahdolliseksi vasta, kun yhdistimme osaamisemme. Isä tunsi käytännön, minä tiesin koulutukseni kautta esimerkiksi markkinoinnista ja riskienhallinnasta.

Kiusaaminen murensi itsetunnon

Peltomäki sanoo, ettei ulkopuolelta tullut arvostelu ole häntä juuri hetkauttanut. Ei, vaikka hänellä on kokemusta kiusaamisesta jo kouluajoilta.

– Minut jätettiin yläasteella yksin ja jouduin silmätikuksi. Kiusaaminen vaikutti myös koulunkäyntiini. En esimerkiksi uskaltanut enää viitata tunneilla. Kotona olin niin masentunut, etten jaksanut tehdä läksyjä.

Ala-asteella hyvin koulussa pärjänneen tytön numerot laskivat. Lukiossa Peltomäki yritti tsempata, mutta kiriminen oli vaikeaa. Lukion päättötodistuksen keskiarvo oli 6,8. Peltomäki oli aina ajatellut haluavansa yliopistoon, mutta tie tuntui nousevan pystyyn.

– Aloin laskea odotuksia itseäni kohtaan. Ajattelin olevani tyhmä.

Ensimmäisen vuoden opinnot menivät niin hyvin, että pääsin seuraavana vuonna sisään varsinaiseen koulutusohjelmaan.

Hän pääsi kuitenkin lukion jälkeen opiskelemaan kauppatieteitä LUT-yliopiston avoimen väylän kautta.

– Tein viikonloppuisin siivoustöitä isän firmassa ja viikolla avoimen opintoja. Ensimmäisen vuoden opinnot menivät niin hyvin, että pääsin seuraavana vuonna sisään varsinaiseen koulutusohjelmaan.

Yliopistolla Peltomäki tunsi vapautuvansa. Kukaan ei enää kommentoinut toisten ulkonäköä. Tietoa, mielipiteitä ja keskustelua arvostettiin.

– Löysin itselleni sopivat opiskelutekniikat ja valmistuin lopulta kolmessa vuodessa.

Viis muiden mielipiteistä

Peltomäestä tuli Siivouspalvelu Hännisen toimitusjohtaja lokakuussa 2022.

Hän kokee olevansa työssään hyvä ja saavansa muilta arvostusta. Välillä vastaan tulee tilanteita, joissa ennakkoluulot nuorta naisjohtajaa kohtaan paljastuvat.

– Kerran menin tapaamaan uutta asiakasta, ja kun astuin sisään, vanhempi mieshenkilö huikkasi kollegalleen, että nyt se siivoojatyttö tuli.

Parasta työssä ovat Peltomäen mukaan työkaverit. Firmassa on 30 työntekijää, joten Peltomäki tuntee jokaisen kollegansa.

Peltomäki koki alussa paineita todistaa muille kykynsä. Hän tajusi kuitenkin puolen vuoden jälkeen, että muiden mielipiteiden miettiminen hidastaisi häntä itseään. Peltomäki päätti keskittyä kehittämään firmaa ja omaa johtajuuttaan. Työ vaikuttaa kantaneen hedelmää, sillä yrityksen tuottavuus ja vakavaraisuus ovat olleet vahvassa kasvussa. Kasvuennuste tälle vuodelle 80 prosenttia viime vuodesta.

–  Tämä työ on vahvistanut identiteettiäni ja auttanut minut löytämään itseni. Elin monta vuotta siinä uskossa, että olen hiljainen hissukka, joka ei uskalla edes viitata tunnilla. Nykyään olen itsevarma johtaja, joka uskaltaa tehdä myös virheitä.

Parasta työssä ovat Peltomäen mukaan työkaverit. Firmassa on 30 työntekijää, joten Peltomäki tuntee jokaisen kollegansa.

– Myös puolisoni työskentelee firmassa. Moni ihmettelee, miten pystyn tekemään töitä isäni ja mieheni kanssa. Meillä homma toimii loistavasti.

 

Minni Peltomäen työpäivä

8.00 Työpäivä alkaa. Peltomäki menee toimistolle, napsauttaa kahvinkeittimen päälle, lukee sähköpostit ja vastaa niihin.

9.00 Palavereita yrityksen omien tiimien tai asiakkaiden kanssa. Nykyisin tapaamiset hoidetaan useimmiten Teamsilla. Tosin asiakassuhteen alussa Peltomäki tapaa aina asiakkaan kasvokkain.

11.00 Palvelupäälliköt palaavat kentältä toimistolle, ja lounas syödään yleensä yhdessä koko toimistotiimin kanssa. Kaikilla on yleensä omat eväät, sillä Peltomäki ja hänen kollegansa urheilevat paljon ja ovat tarkkoja ruuan terveellisyydestä.

11.30 Lounaan jälkeen Peltomäki käy puolen tunnin ajan läpi tuotantopäälliköidensä kanssa sitä, mitä kentällä tapahtuu. Hän haluaa olla kartalla siitä, mitä työntekijöille ja asiakkaille kuuluu.

12.00 Peltomäki istuu koneella ja tekee operatiiviseen johtamiseen liittyviä töitä, kuten sopimuksia ja kilpailutuksia. Hänen huoneensa ovi on aina auki, joten usein juttusille tulee kentältä palaavia siivoojia.

13.30 Palvelupäälliköt lähtevät jälleen kentälle, Peltomäki hoitaa hallinnollisia tehtäviä. Hän saattaa valmistella rekrytointiprosessia tai käydä läpi kirjanpidollisia raportteja.

16.00 Peltomäen työpäivä päättyy. Hän pyrkii tekemään kahdeksantuntista päivää, mutta välillä työaika venyy. Hän piti kuukausi sitten kirjaa työtunneistaan, ja niitä kertyi keskimäärin 45 viikossa.