Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
”Olen oppinut äidiltäni paljon. Haluan aina jutella ihmisten kanssa ja halata heitä. Ja juoda kahvit.
Töissä meillä on myös maitorinki: juomme yhdessä piimää ja maitoa.
Asiakaspalvelussa tärkeintä on kohdella kaikkia samalla tavalla. Haluan aina ylittää asiakkaan odotukset. Jos asiakkaalla on vähän huonompi päivä, sanon että mennään kahville, ei mikään ongelma.
Tärkeintä on, että tekee työtä omana itsenään. Se riittää. Mutta jos on huono päivä, sitä ei saa näyttää asiakkaalle.
Joskus jos olen hiljaa kassalla, niin asiakas kysyy, että onko sulla Ossi kaikki hyvin. Ja mä sanon, että on, on – halataan!
Rupesimme heti opiskelemaan suomen kieltä ja puolen vuoden odottelun jälkeen saimme oleskeluluvat.
Kotimaassani silloisessa Jugoslaviassa työskentelin suutarina isossa tehtaassa. Armeijan käytyäni jouduin Balkanin sotaan vuonna 1992. Viisi vuotta elämästäni meni hukkaan. Onneksi en joutunut tappamaan ketään eikä minua tapettu.
Sodan jälkeen päätimme vaimon kanssa lähteä ulkomaille, pois Bosniasta. Suomi valikoitui paikaksi sattumalta, kun vaimo tökkäsi kynän karttaan. Tulimme Suomeen maaliskuussa 2001. Rupesimme heti opiskelemaan suomen kieltä ja puolen vuoden odottelun jälkeen saimme oleskeluluvat.
Pääsin kurssien ja työharjoittelun kautta töihin Sokoksen Fransmanni-ravintolaan ja sen jälkeen muihinkin ravintoloihin.
Vuonna 2008 aloitin myyjän ammattitutkinnon opinnot Raision aikuisoppilaitoksessa ja sain työharjoittelupaikan Ikeasta. Aloitin logistiikkapuolella mutta siirryin pian ravintolaan asiakaspalvelutyöhön.
Silloin minulla oli vielä toinenkin työ laivalla baarimikkona.
Olen aina tehnyt paljon töitä, mutta nyt kun minulla on jo vähän ikää, haluan säästää aikaa myös tärkeimmille asioille. Niitä ovat terveys, perhe ja ystävät.
Jos työkaveri saa hyvää asiakaspalautetta, iloitsen hänen kanssaan.
Sodan tai muiden ikävien asioiden muistaminen ei tee minua katkeraksi, sillä päällimmäinen tunne on aina kiitollisuus. Mietin sitä, mitä olen saanut, en sitä, mitä olen menettänyt.
Joka aamu sanon, että kiitos Jumala, kun minä heräsin ja olen terve. Sitten keitän kahvit ja istun rauhassa aamupalalla vaimon kanssa. Sen jälkeen lähden töihin pyörällä tai autolla.
Hyvässä työyhteisössä on kiva tehdä työtä yhdessä. Jos työkaveri saa hyvää asiakaspalautetta, iloitsen hänen kanssaan.
Ilman työpaikan sosiaalista elämää olisimme hukassa. Aina kun tulee uusia tai vanhoja työntekijöitä, halaan heitä ja sanon, että tule kahville.
Talven pimeä vaikuttaa minuun nykyään siten, että tunnen vähän enemmän väsymystä. Kotiin tultuani rentoudun saunomalla ja keittämällä kahvia tai teetä.
Sydän haluaa puhua ja halata.
Puutarhapalstallani viljelen perunaa, sipulia, kurpitsaa, herneitä, papuja ja kukkia. Meillä on vilkas sosiaalinen elämä, joka piristää. Bosnialaisten Kulttuurikeskus Suomessa -yhdistyksen jäseninä on 300 perhettä. Kokoonnumme usein – teemme ruokaa, osallistumme monikulttuurisuustapahtumiin ja juhlimme itsenäispäivää yhdessä.
Totta kai joskus tulee hetkeksi huono olo, mutta se paranee, kun tulen töihin ja keskustelen ihan kenen kanssa vaan. Sydän haluaa puhua ja halata.
Äiti oli samanlainen.
Ossin vinkit
Sano aina aamulla ensimmäiseksi: ”Kiitos että heräsin”.
Työssä pitää voida olla aito, oma itsensä.
Jos on huono päivä, sitä ei saa näyttää asiakkaalle.
Pyri aina ylittämään asiakkaan odotukset.
Juo kahvia aina kun mahdollista ja ihan kaikkien kanssa: työkavereiden, asiakkaiden, ystävien ja kerrostalo- ja palstanaapureiden kanssa.
Työssä jaksamisesta puhuttiin jo sata vuotta sitten. Keskustelu työntekijöiden henkisestä kuormituksesta on vilkastunut aina työelämän isojen murrosten yhteydessä. Julkinen työsuojelukeskustelu alkoi Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Teollisuustyö yleistyi, ja työskentely suojaamattomilla koneilla ja ahtaissa tiloissa aiheutti yhä enemmän vakavia onnettomuuksia. Ei siis ole ihme, että alkuvaiheessa työsuojelu keskittyi lähinnä tapaturmien ehkäisemiseen eikä työssä jaksamisesta juuri puhuttu. Vaikka
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Työn imu on innostusta, merkityksellisyyttä ja uppoutumista työhön. Se rakentuu työolosuhteista ja omista valinnoista, sanoo Piia Seppälä. Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiomielentila. Sitä luonnehtivat kokemukset työn merkityksellisyydestä ja innostumisesta. Työnimuinen työntekijä on energinen ja aikaansaava. Hän haluaa panostaa työhönsä ja on sinnikäs ja periksiantamaton hankalissakin työtilanteissa. Työn imussa työntekijä pystyy keskittymään, syventymään ja
TV director Tuomas Milonoff had a burnout although he was doing what he loved. According to Milonoff, the signs of one’s own burnout are difficult to recognise. Therefore, the work community can play an important role in the first steps of recovery. Creativity has returned to the life of TV director Tuomas “Tunna” Milonoff. “The
