Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Suomessa harvinainen ammatti, maailmalla suuri ilmiö – faktantarkistaja tasapainoilee epävarmuuden ja totuuden rajamailla. Miten disinformaation vyöry vaikuttaa työhön ja mitä haasteita tulevaisuus tuo mukanaan? Yksi Suomen harvoista faktantarkistajista, John Helin avaa työnsä arkea ja tulevaisuuden näkymiä.
Ei olisi. Taidan olla ainoa, joka työskentelee tällä nimikkeellä suomalaisissa mediataloissa. Faktabaari tekee faktantarkistusta yrityksenä ja toimittajat tietysti muun työnsä ohessa. Maailmalla tämä on iso juttu. Esimerkiksi BBC:llä ja New York Timesilla on faktantarkistukseen ja verifikaatioon ihan omat osastonsa.
Seurasimme kaverieni kanssa Ukrainan sotaa tiiviisti avoimista lähteistä. Hesari kysyi, tulisiko joku meistä tekemään heille kuva- ja videomateriaalin tarkistamista ja todentamista. Olin köyhä maisteriopiskelija, joten totesin, että miksi ei. Tälle polulle jäin. Valtsikan opinnot ovat hyvä pohja lähdekriittisyyteen, väitteiden verifikaatioon ja tekstin tarkistamiseen. Metodit kuvien ja videoiden faktantarkistukseen ovat enimmäkseen itse opittuja.
Toimitukseen tulee uutinen ohjusiskusta paikkaan X. Siitä alkaa virrata kuvia, videoita ja disinformaatiota. Minulla slack alkaa soida. Onko meillä todisteita? Tiedämmekö, missä tämä asia on tapahtunut? Onko meillä parempaa tietoa? Sitten hyppään netin syövereihin tutkimaan asiaa hyödyntäen luotettavia lähteitäni ja muita työkaluja. Kyselen asiasta kontakteiltani. Jos saan heiltä varmistuksen, pyrin vielä varmistamaan senkin paikkansapitävyyden.
Ehkä epätavallisin työpäivä olisi sellainen, että ainoakaan Ukrainaan liittyvä asia ei tulisi työpöydälleni. Sellainen olisi uniikki työpäivä.
Ei tule mieleen mitään isoja mokia, jotka pitäisivät öisin valveilla. Työnantaja ja yleisö haluavat varmoja vastauksia, mutta epäselvissä tapauksissa täytyy olla rohkea ja sanoa, että en tiedä.
Tämä on kilpajuoksua. Erilaiset toimijat tunkevat rahaa tekoälyn ja kuvateknologian kehittämiseen. Vastaavasti verifikaatiotyökaluihin on ehkä vähemmän resursseja. Tämä on huolestuttava suuntaus. Tulevaisuudessa esimerkiksi väärennetyt äänitteet tulevat olemaan ongelmallisia politiikassa. Vielä ei olla siinä tilanteessa, että niitä olisi mahdotonta tunnistaa, mutta pelottaa, missä ollaan muutaman vuoden päästä.
Ei näitä asioita oikein pääse pakoon. Kun verifikaatiota tekee työkseen, siitä tulee automaattista myös työn ulkopuolella – ihan vaikka tv-sarjaa katsoessa. Se on vähän rasittavaa, koska en aina haluaisi uppoutua työhön ihan niin paljon.
Ehkä sinun täytyy vielä tarkistaa faktat jokaisesta näistä väitteistäni.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
Kommentit (1)
Minulle on äärimmäisen tärkeää , että julkaistuja uutisia tarkastellaan monilta erilaisilta tahoilta ja että tarkastelun tulokset välitetään myös uutisten lukijoille. – Myöskin ne tulokset , jotka ovat julkaisijalle mahdollisesti epämiellyttäviä.
Oma kokemukseni ”faktantarkastuksista” on hyvin kapea ja perustuu paljolti vain omaan kokemukseeni minulle tosiasioina ja totuuksina estitellyistä asioista ja tapahtumista.
Itse olen ollut mukana näkemässä ja kokemassa miten ”faktoja” luodaan tilaamalla ennakolla annettuihin tavoitteisiin ja niitä korreloiviin tuloksiin tähtääviä tutkimuksia ja sitten ohjaamalla toivotut toimenpiteet ja (liike)toimet haluttuun maaliin.
John Helin faktantarkistajana ja todisteiden kerääjänä on minusta henkilö , joka ansaitsee kiitoksen työstään , mutta John Heliniä suuren mediatalon reportterina en voi ennakkoluulottomasti liittää tähän kategoriaan.
Kyseinen mediatalo harvoin esittää selvityksiä ja/tai anteeksipyyntöjä julkaisemistaan tiedoista , jotka eivät jonkin muun tahon ”faktantarkistuksia” läpäise.
Helinin tekemistä mediajutuista on kuitenkin mahdollista päästä ”faktojen” jäljille – oikeille tai väärille – sen aika sitten näyttää , jos ei meille , niin ehkäpä kuitenkin tuleville polville.
Tsemppiä John Helinille – jos ei muitten , niin ainakin itsensä kanssa – ”faktantarkistus” ei ole heikkojen peliä.