Henkilöstöjohtaja Jari Suurosen ja HR-päällikkö Petra Salosen mukaan automaatio on tehostanut Valtran varhaisen tuen mallin toimintaa.

Työhyvinvointi

• 19.02.2020

Esimies avain­asemassa työkyvyn tukijana

Suolahtelaisella Valtran traktoritehtaalla esimiehillä on keskeinen rooli henkilöstön työkyvyn varhaisessa tukemisessa. Organisaation vahva taustatuki, säännölliset esimieskoulutukset ja tukiprosessin automatisointi varmistavat onnistumisen.

Esimiehen sähköpostilaatikkoon ilmestyy automaattinen viesti. Valtran käyttämä Esimieskompassi-sovellus ilmoittaa pidemmällä sairauslomalla olevan työntekijän palaavan seuraavalla viikolla töihin. Esimies soittaa työntekijälle kysyäkseen tämän voinnista ja työhön paluuseen liittyvistä ajatuksista.

Yhteisen keskustelun pohjalta työntekijän työnkuvaa voidaan tarvittaessa tilapäisesti keventää ja muuttaa korvaavan työn mallin mukaisesti. Näin tuetaan työntekijän toipumista ja helpotetaan työhön paluuta.

Jos työntekijän työkyky ei pidemmälläkään tähtäimellä salli omaan tehtävään palaamista, hänelle pyritään löytämään muuta työtä Valtran organisaatiosta. Yhteistyössä työeläkevakuutusyhtiön kanssa työntekijälle voidaan räätälöidä esimerkiksi työkokeilujakso, jonka aikana uuteen tehtävään voi tutustua rauhassa.

Automaatiosta ryhtiä tukiprosessiin

Valtran henkilöstöjohtaja Jari Suurosen ja HR-päällikkö Petra Salosen mukaan edellä kuvattu toimintatapa on osa Valtran varhaisen puuttumisen mallia. Sen avulla vähennetään sairauspoissaoloja, lyhennetään niiden kestoa ja poistetaan pysyvän työkyvyttömyyden riskiä.

– Otimme varhaisen tuen mallin käyttöön 2010-luvun alkupuolella. Toiminta tehostui vuonna 2015, kun aloimme käyttää työterveyskumppanimme Mehiläisen Esimieskompassi-sovellusta. Se ilmoittaa esimiehelle, kun työntekijän sairauspoissaolopäivät tai sairauslomajaksojen määrä ylittää tietyn rajan tai pitkällä sairauslomalla ollut työntekijä on palaamassa töihin. Näissä tilanteissa esimies järjestää keskustelutuokion työntekijän kanssa, Suuronen kertoo.

– Otimme varhaisen tuen mallin käyttöön 2010-luvun alkupuolella. Toiminta tehostui vuonna 2015, kun aloimme käyttää työterveyskumppanimme Mehiläisen Esimieskompassi-sovellusta.

Sovelluksen tarjoamat herätteet tuovat ryhtiä ja oikea-aikaisuutta Valtran varhaisen tuen prosessiin. Esimiehen ei enää tarvitse käyttää työaikaa poissaolojen manuaaliseen seurantaan, joten työaikaa vapautuu tukiprosessin laadulliseen kehittämiseen.

Sovellus antaa esimiehelle relevantin kysymysrungon työntekijän kanssa käytävää keskustelua varten. Esimiehen sovellukseen tekemien kirjausten perusteella Valtran johto ja HR-osasto voivat valvoa reaaliajassa varhaisen tuen prosessien etenemistä.

Ennaltaehkäisyllä yhä keskeisempi merkitys

Esimiehen rooli Valtran varhaisen tuen mallissa on keskeinen. Hän tekee havaintoja työntekijöiden työkyvystä, keskustelee, kuuntelee ja mukauttaa työn vaatimuksia työntekijöiden jaksamiseen sekä elämäntilanteeseen sopivaksi. Esimiehet eivät kuitenkaan joudu kantamaan vastuuta yksin.

– Järjestämme säännöllisesti esimieskoulutuksia, joissa käydään lävitse muun muassa varhaisen tuen mallia. HR-osaston tuki ja vahva työhyvinvointiin liittyvä osaaminen ovat aina esimiesten käytettävissä. Esimerkiksi työntekijän sijoittaminen uusiin tehtäviin ja uudelle osastolle on aina henkilöstöhallinnon työtä, Salonen sanoo.

– Työntekijän terveyteen ja sairaanhoitoon liittyvässä kysymyksissä apua tarjoaa luonnollisesti työterveyshuoltomme, joka arvioi pitkien sairauslomien aiheuttaman työkykyriskin. Sen perusteella kehittämme toimenpiteitä pysyvän työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi.

– Järjestämme säännöllisesti esimieskoulutuksia, joissa käydään lävitse muun muassa varhaisen tuen mallia. HR-osaston tuki ja vahva työhyvinvointiin liittyvä osaaminen ovat aina esimiesten käytettävissä.

Valtran tavoitteena on ennaltaehkäistä tehokkaasti työntekijöiden sairastelua ja tapaturmia. Teolliselle tuotannolle tyypillisten terveysongelmien, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksien, vammojen ja henkisen jaksamisen ongelmien poistamiseksi tehdään paljon töitä.

– Kartoitamme työterveyden kanssa työterveysriskejä ja eliminoimme niitä aktiivisesti. Kehitämme johtamis- ja viestintäprosessejamme sekä teemme vuosittain merkittäviä investointeja työergonomiaan, apulaitteiden hankintaan ja työpistesuunnitteluun. Edistämme työhyvinvointia tukemalla työntekijöidemme harrastekerhoja, järjestämällä hyvinvoinnin teemapäiviä ja tukemalla työpaikkaruokalamme toimintaa, Suuronen luettelee.

Tuotantolinjalla tehtävä työ haastaa työntekijöiden fysiikan. Valtralla panostetaan merkittävästi työpisteiden ergonomian ja työturvallisuuden kehittämiseen. Jarkko Venäläinen asennushommissa.

Tekoäly apuna terveysriskien ennakoinnissa

Ongelmatilanteissa nopeus on valttia. Valtran noin 1000 työntekijän käytössä on Mehiläisen ympäri vuorokauden palveleva Digiklinikka, joka tarjoaa pikaisen etäavun monissa akuuteissa sairastumistilanteissa.

Viime vuonna käyttöönotettu, tekoälyä hyödyntävä Työkykytutka-palvelu puolestaan seuloo työntekijöiden terveysriskejä ja arvioi sairastumisen todennäköisyyttä. Jos tietyt raja-arvot ylittyvät, työterveys on yhteydessä työntekijään ja tarjoaa täsmäapua terveysriskin poistamiseksi.

– Terveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja työntekijöiden varhaiseen tukeen kannattaa ehdottomasti satsata. Kun panokset suunnataan oikein, työhyvinvointiin käytettyjen investointien hyödyt ovat paljon kustannuksia suuremmat, Salonen sanoo.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.