Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
According to Anna Wäck, successful working life discussions are created by openness, listening and the courage to bring out joys and successes. Anna Wäck leads Sitowise Group’s IT service organisation in Finland, Sweden and Portugal. Last year, she was named Young Director of the Year. Wäck explains that an organisation can be guided towards success
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
Juha Saurama on valmentaja ja lastensuojelutyön kehittäjä, joka uskoo urheilun voimaan kovia kokeneiden nuorten kasvun ja kuntoutumisen tukena. ”Parisen kymmentä vuotta sitten makasin Viron Tallinnassa hotellihuoneessa Karl Leman -nyrkkeilyturnauksessa odottamassa kehään pääsyä. Sain ajatuksen, että aktiiviurani päätyttyä perustan kamppailulajiseuran ja ryhdyn valmentajaksi. Seuran nimeä en silloin vielä tiennyt, mutta sen tiesin, että seuran toiminnassa pitää
Nuorta työntekijää voi rohkaista arjen pienissä kohtaamisissa, rakentavassa palautteessa ja aidossa arvostuksessa. Turvallinen ilmapiiri suo mahdollisuuden myös kriittiselle palautteelle ja ammatilliselle kasvulle, sanoo Haaga-Helian yliopettaja Henna Heinilä. Kannustava puhe rakentaa luottamusta ja auttaa sitouttamaan nuorta työntekijää työpaikkaansa. – Myönteiset tunnekokemukset tukevat luottamuksen syntyä ja vahvistavat sitoutumista. Tunteet ovat osa päätöksentekoa ja vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen, kertoo
Luontoyrittäjä Jouko Alhainen tietää kurjista paljon ja hänen mukaansa yhtä lailla kurjet hänestä. Alhainen on työskennellyt kurkien parissa neljässä maanosassa. Tällä hetkellä hänen kotipihallaan Humppilassa asustaa kolme kurkea. Millainen on tavallinen työpäiväsi? Olen maastossa ja suunnittelen tai rakennan jotain. Toteutan jotain ideaa, joka on pitkälle mietitty, mutta ei ihan valmis. Tekovaiheessa oivaltaa parhaiten, mitä kannattaa
Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri
Me puhumme työstä paljon ja ihan kaikkialla – mediassa, somessa, työpaikalla ja kotona. Onko sävymme ratkaisukeskeinen ja vahvuuksia korostava vai tyydymmekö kauhistelemaan puutteita? Työ on yksi tärkeimmistä päivittäisistä keskustelun aiheistamme. Siitä puhutaan monella tavalla, monesta syystä, monien ihmisten kanssa ja monenlaisissa yhteyksissä. Yhteiskunnallinen keskustelu, työpaikan arkipuhe ja yksilön oma puhe kietoutuvat toisiinsa – ja niillä
Työssä jaksamisesta puhuttiin jo sata vuotta sitten. Keskustelu työntekijöiden henkisestä kuormituksesta on vilkastunut aina työelämän isojen murrosten yhteydessä. Julkinen työsuojelukeskustelu alkoi Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Teollisuustyö yleistyi, ja työskentely suojaamattomilla koneilla ja ahtaissa tiloissa aiheutti yhä enemmän vakavia onnettomuuksia. Ei siis ole ihme, että alkuvaiheessa työsuojelu keskittyi lähinnä tapaturmien ehkäisemiseen eikä työssä jaksamisesta juuri puhuttu. Vaikka
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Työn imu on innostusta, merkityksellisyyttä ja uppoutumista työhön. Se rakentuu työolosuhteista ja omista valinnoista, sanoo Piia Seppälä. Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiomielentila. Sitä luonnehtivat kokemukset työn merkityksellisyydestä ja innostumisesta. Työnimuinen työntekijä on energinen ja aikaansaava. Hän haluaa panostaa työhönsä ja on sinnikäs ja periksiantamaton hankalissakin työtilanteissa. Työn imussa työntekijä pystyy keskittymään, syventymään ja
