Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Asbesti on edelleen suurin työperäisten syöpien aiheuttaja, ja se aiheuttaa eniten työperäisiä kuolemia Suomessa. Hengitysliiton mukaan Suomessa on altistunut asbestille noin 200 000 työntekijää, joista noin 50 000 on altistunut voimakkaasti. Asbestisairauksiin, etupäässä syöpiin, kuolee vuosittain noin sata henkilöä.
Työterveyslaitoksen ammattitautitilastojen mukaan 2000-luvulla on rekisteröity uusia asbestin aiheuttamia ammattitauteja tai -tautiepäilyjä noin 600–900 kappaletta vuosittain.
Asbestilajeja on useita, ja niitä on käytetty aiemmin paitsi teollisuudessa myös monissa rakennusmateriaaleissa. Nykyään asbestille altistuvat erityisesti rakennuksissa purkutöitä tekevät. Asbestialtistus sairastuttaa pitkällä viiveellä, 10–40 vuoden kuluttua, ja sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta.
Ilmassa leijuvaa asbestipölyä ei erota silmin eikä se ärsytä hengityselimiä, mutta elimistöön jouduttuaan se ei pääse poistumaan. Asbesti aiheuttaa asbestiplakkitautia, asbestoosia eli asbestipölykeuhkoa, keuhkosyöpää sekä keuhkopussin ja vatsakalvon kasvaimia.
Asbestitöihin liittyviä määräyksiä tiukennetaan. Uusittu laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) ja valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) tulevat voimaan 1.1.2016.
– Määräykset koskevat kaikkia asbestipurkutyökohteita koosta riippumatta, vaikka kyseessä olisi esimerkiksi pieni purkutyö omakotitalossa. Laki ja asetus lähtevät työntekijän turvallisuudesta, mutta yhtä lailla niiden noudattamisesta hyötyvät tilojen omistajat ja käyttäjät, kertoo johtaja Antti Janas sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Asbestipurkutyö edellyttää aina työsuojeluviranomaisen lupaa. Uutta laissa on muun muassa se, että asbestipitoisten seinä- ja kattolevyjen purkamisesta ulkotiloissa tulee myös luvanvaraista työtä. Asetus säätää tarkemmin purkutyöhön liittyvistä menettelyistä. Asetuksessa on uutta muun muassa kartoituksen merkityksen korostuminen.
Asbestipurkutyön työsuojeluohjeita valmistellaan, ja niistä saa lisätietoja työ-suojeluviranomaisilta.
Laki määrää työn tekijästä
Laki käsittelee muun muassa asbestipurkutyölupaa ja työntekijän pätevyysvaatimuksia. Asbestia sisältävien materiaalinen purkaminen on aina luvanvaraista, ja luvan myöntää työsuojeluviranomainen.
Purkutyön tekijän pitää olla täysi-ikäinen eikä hänen taustallaan saa olla konkurssia, liiketoimintakieltoa tai työturvallisuusmääräysten laiminlyöntejä. Hänellä on oltava turvalliseen asbestin purkuun tarvittavat laitteet sekä huoltotilat niiden huoltamiseen.
Asbestipurkutyöntekijältä vaaditaan ammattitutkintoa tai soveltuvan osan suorittamista. Ennen vuotta 2011 saatu asbestipurkutyöntekijäkoulutus on voimassa vielä kaksi vuotta 1.1.2016 jälkeen.
Sekä asbestipurkutyötä tekevät yritykset että työntekijät merkitään työsuojeluviranomaisen ylläpitämään rekisteriin. Lupaviranomaisena ja rekisterien ylläpitäjänä toimii vuoden 2016 alusta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue.
Asetus määrää menetelmistä
Asetus säätää työhön liittyvistä menettelyistä: muun muassa suunnitelma, työmenetelmät, vaatimukset ja rajoitukset työvälineille. Uudessa asetuksessa korostuu kartoituksen merkitys. Purettavien materiaalien asbestipitoisuus on selvitettävä, ja asbestikartoittajan on oltava riittävän perehtynyt niihin.
– Yleensä kartoittajat tietävät ne tuotteet, joissa asbestia on, ja mitä asbestia se on. Ellei tuotteen asbestipitoisuudesta voida varmistua, materiaali on lähetettävä tutkittavaksi, Janas toteaa.
Aiempaan verrattuna asetuksessa on uutta:
Työsuojeluviranomaisille tehtävässä ennakkoilmoituksessa on selvitettävä tiedot työntekijöiden ja heidän terveydentilansa sopivuudesta työhön.
Kirjallinen turvallisuussuunnitelma on käsiteltävä myös muiden yhteisellä työmaalla työskentelevien yritysten ja heidän työntekijöidensä kanssa.
Työnantajan on nimettävä työnjohtaja, jonka on oltava pätevä purkutyöhön (ammattitutkintovaatimus).
Työnjohtajalla on oltava valtuudet tehdä työmaalla päätöksiä, jotka liittyvät turvalliseen asbestinpurkutyöhön.
Pääsääntöisesti samat työmenetelmät ovat purkutyössä sallittuja kuin aikaisemmin. Myös julkisivupinnoitteen poisto märkähiekkapuhalluksella sisältyy jatkossa asbestipurkutyöluvan piiriin.
– Asetus kyllä mahdollistaa muidenkin kuin aiemmin sallittujen purkutapojen käytön, kunhan niiden työturvallisuus on vähintään yhtä hyvä kuin muiden sallittujen tapojen turvallisuus. Yleisin suojausmenetelmä on edelleen osastointi.
Uusia vaatimuksia menetelmiin:
Purkukohde on erotettava muusta työympäristöstä ilmastollisesti paine-erolla, mutta uutta on määräys paine-eron pysyvyyden seurannasta laitteella, joka hälyttää liiasta vaihtelusta.
Alueen puhtaus asbestipölystä on varmistettava purkutyön jälkeen: siivous ja mittaus, jossa arvo ei saa nousta yli raja-arvon.
Purkutyön tehneen toiminnanharjoittajan ja rakennuttajan on tehtävä yhteinen pöytäkirja, jossa todetaan puhtauden varmistaminen. Siihen on kirjattava myös, jos johonkin rakenteisiin on jätetty asbestia.
Ohjeet henkilösuojaimista
Asetus määrittelee purkutyössä käytettävät henkilösuojaimet tarkemmin vain osastointimenetelmän osalta. Työsuojeluviranomaiset ohjeistavat tarkemmin, ja heillä on luettelo asbestinpurkutyöhön soveltuvista suojaimista ja suojavaatetuksesta.
Yleensä asbestipurkutyössä edellytetään: kokonaamarilla varustettua suodatinsuojainta, jonne hengitysilma tulee suodattimen läpi puhaltimella; pölyä läpäisemätöntä suojahaalaria ja suojakäsineitä; helposti puhdistettavia jalkineita kärkisuojalla (kumisaappaat); silmäsuojaimia, ellei varustuksessa ole silmiä suojaavaa kasvosuojainta; suojakypärää sekä melutasosta riippuen kuulosuojaimia.
– Suojaustaso riippuu kuitenkin myös kyseessä olevasta asbestista: esimerkiksi krokidoliitti-asbestia sisältävän materiaalin purku edellyttää suojaimeksi kokonaamaria, johon hengitysilma tulee paineilmalaitteesta, huomauttaa Janas.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
