Apua tarvitseva nostaa lipun Geniemillä
Kuvateksti: Viime aikoina muillakin aloilla on alettu ottaa mallia it-yhtiöiden tavasta huolehtia työntekijöistään. Käytännöt vaihtelevat talon mukaan. – Geniem on nuorekas, rento työympäristö, jokin toinen yritys on toisenlainen, kuvaavat Essi Wäck, Jani Mäkelä (vas.) ja Visa Hakkarainen.
Tamperelainen ohjelmistoyhtiö Geniem on ottanut monet konstit käyttöön työhyvinvoinnin takaamiseksi. Pahana päivänä pysytään rinnalla, hyvänä päivänä jaetaan vuolaasti kiitosta.
Geniemissä työskentelee 54 ohjelmistoammattilaista, suurin osa miehiä. Rekrytahti on ollut reipas, sillä vielä pari vuotta sitten henkilökuntaa oli 23.
HR-päällikkö Essi Wäck, projektipäällikkö Jani Mäkelä ja web-kehittäjä Visa Hakkarainen miettivät työhyvinvoinnin kysymyksiä talon kulttuuritiimissä. Esteiden poistaminen onnelliselta työltä oli viime vuoden painopisteenä, ja silloin päädyttiin muodostamaan asiakkuustiimit. Pienet, kiinteät ryhmät tuovat pysyvyyttä työskentelyyn, jossa projektit vaihtuvat koko ajan.
– Opimme paremmin tuntemaan toisemme, toistemme vahvuudet ja heikkoudet. Kun vapaa-ajalla olemme käyneet oman tiimin kanssa syömässä, silloin on tutustuttu kavereina. Jos kuulee, että toisella on omassa elämässä hankaluuksia, töissäkin osaa suhtautua armollisemmin, Mäkelä kuvaa.
Samalla harjaantuu tunnistamaan hälytysmerkkejä. Osaa kysyä, onko kaikki hyvin, painaako jokin mieltäsi, tarvitsetko apua.
– Jos huomaan, ettei joku enää erota työtä ja vapaa-aikaa, ilmoitan, että läppäri jää nyt viikonlopuksi toimistolle, sanoo Wäck.
Kaikki kanavat auki
Vahva Slack-kulttuuri on usein osoittanut voimansa. Slack-pikaviestisovelluksen yleiselle tiedottamiselle nimetyllä kanavalla on puitu myös jaksamista. Peleille, musiikille, elokuville, after workille ja urheilulle on omat fooruminsa, on jopa Geniemin ikioma ”vauva.fi”, jossa vaihdetaan ajatuksia lapsiperheen arjesta.
– Erilaisilla kanavilla tulee ehkä keskusteltua myös niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa ei paljon muuten juttelisi, arvelee Wäck.
Kun yksi työntekijä kertoi uupumuksestaan ja masennuksestaan, muutkin rohkaistuivat. Vertaistukea on nykyään helposti saatavilla. Jani Mäkelän mielestä asioista pystytään avoimesti puhumaan, eikä mielenterveyden ongelmia häpeillä.
Aktiivisessa käytössä on tapa, jonka säännöt kaikki tuntevat.
– Jos huomaa, että työntekijä tai projekti syystä tai toisesta kärsii, täytyy nostaa punainen lippu. Jokainen on ilmoitusvelvollinen, Wäck selittää.
Punaista saa myös itse liehuttaa. Hakkarainen liputti kerran, kun tuli tunne, ettei nyt kerta kaikkiaan synny mitään.
– Pari työkaveria tuli viemään kanssani projektia eteenpäin. Joskus ratkaisu voi olla ihan yksinkertainen, riittää kun toinen silmäpari tulee katsomaan. Homma hoituu päivässä sen sijaan, että yksin taistelisi asian kimpussa viikon.
Kun jollakin pöydänkulmalla näkyy punaista, työtehtäviä käydään perusteellisesti läpi. Keskustellaan, järjestellään, priorisoidaan. Wäckin mukaan tilannetta täytyy arvioida myös siitä näkökulmasta, ettei vaikuteta negatiivisesti muihin työntekijöihin tai asiakkaaseen.
Jos huomaa, että työntekijä tai projekti syystä tai toisesta kärsii, täytyy nostaa punainen lippu.
Työterveyshuolto on tiiviisti kuviossa mukana.
– Työterveyslääkäri ja -hoitaja tietävät, kuinka tärkeää ennaltaehkäisevä toiminta meille on. Kaikenkattavaan työterveyteemme kuuluu työnohjausta, työpsykologin ja psykoterapeutin palveluita, jopa parisuhdeterapiaa. Monenlaista apua on saatavilla.
Parhaillaan käynnissä on työntekijöiden tärkeimpiä motivaatiotekijöitä kartoittava kysely.
– Näkökulma on uusi. Nyt on mahdollista saada rehellistä palautetta, miten työntekijät oikeasti jaksavat, ja mitkä asiat ovat heille merkityksellisiä, Visa Hakkarainen sanoo.
Ennakointi kannattaa
Mehiläisen Työelämäpalveluiden toimialakohtaisessa vertailuaineistossa mielenterveyden oireet ja sairaudet ovat it-alalla yleisin sairauspoissaolojen syy.
Hektistä ja aikataulupaineista aivotyötä tekevä tarvitsee aivohuoltoa, arki vaatii vastapainoa. Geniemin toimistolla kaikki käyttävät yhden päivän kuukaudessa muuhun kuin tavanomaisiin työtehtäviinsä. Työnantaja tarjoaa myös liikuntalajikokeiluita.
Yleiseen mielenterveyskeskusteluun Essi Wäck toivoo nykyistä positiivisempaa otetta, katseen kääntämistä ennaltaehkäisevään suuntaan.
– Pitäisi enemmän etsiä erilaisia keinoja, joilla ylläpitää mielen hyvää terveyttä sen sijaan, että keskitytään ongelmiin, joita jo on olemassa.
Henkinen huolenpito on yritykselle myös rekrytointivaltti. Wäck tosin uskoo, että jokainen it-työpaikka on hyvä, koska kilpailu osaajista on kovaa.
– Viime aikoina muillakin aloilla on alettu ottaa mallia, miten it-yritykset huolehtivat työntekijöistään.
HR-päällikkö Essi Wäck kaipaa positiivista virettä mielenterveyskeskusteluun: kannattaa etsiä erilaisia keinoja mielen hyvän terveyden edistämiseen ja ylläpitoon. Geniemissä niitä on yhdessä aktiivisesti keksitty ja kehitelty. Jani Mäkelä ja Visa Hakkarainen kehuvat omaa työpaikkaansa muun muassa joustavuudesta.
Kuuntelua ja kuulostelua
Miten Geniem kouluttaa tai ohjeistaa väkeään henkisen hyvinvoinnin edistämiseen?
– Meillä on paljon sparrailua, valmentavaa keskustelua ja luentoja, joilla on käsitelty muun muassa empaattista työskentelyä, työnhallintaa, motivaatiotekijöitä, priorisointia, itsensä johtamista. Työntekijät valitsevat aiheet, Wäck vastaa.
Hakkarainen ja Mäkelä ovat tyytyväisiä luentojen antiin. Tuntuu hyvältä, kun välillä ulkopuoliset ammattilaiset käyvät kertomassa, miten asioita voi ja kannattaa tehdä.
Henkilökunnan toiveita kuunnellaan herkällä korvalla.
– Jos pitkältä sairauslomalta palaajan voimavarat eivät heti riitä hektiseen projektiin, mietimme, mikä voisi olla kevyempi työmuoto, Wäck kertoo.
Kerran vuodessa koko joukko lähtee viikoksi ulkomaille.
– Siellä parannetaan arkisia työkalujamme eli tehdään aktiivisesti sisäistä kehitystä. Merkittävintä kuitenkin on, että ylipäätään olemme viikon yhdessä, Mäkelä kiteyttää.
Kattavatko matkan hyödyt kustannukset?
– Ehdottomasti, Essi Wäck vakuuttaa. – Joka reissun jälkeen yhteishenki on entisestään tiivistynyt, ja tapahtuma on tärkeä etenkin uudelle työntekijälle.
Erilaisuus arvossaan
Mistä lopulta syntyy onnellinen työ? Wäck listaa tekijöitä, joista se Geniemissä muodostuu.
– Luottamuksesta: työntekijät luottavat johtoon, johto työntekijöihin ja työntekijät toisiinsa. Avoimesta kommunikaatiosta. Rehellisyydestä: puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Yhdessä tekemisestä. Huumorista. Vapaa-ajan ja työnteon tasapainosta. Haasteista, jotka sopivasti ruokkivat työntekijää. Arvostamme ja vaalimme myös ihmisten erilaisuutta.
Työnantaja suhtautuu mutkattomasti etätyöhön, ja työaikoja on helppo sovitella. Jos projektin puolesta ole esteitä, yökyöpeli ja aamuvirkku saavat tehdä töitä silloin kun itselle luontevimmalta tuntuu. Myös osa-aikaiseksi voi siirtyä ilman erityisiä perusteluita.
Kiitos toimii kaikkialla
Kaikki käytännöt eivät sovi kaikille työpaikoille, mutta yksi konsti sopii kaikkialle.
Essi Wäckin mielestä suomalaisten pitäisi oppia antamaan enemmän positiivista palautetta. Kiitos kantaa pitkälle. Geniemin johtoryhmä lähettää joka viikko jollekin työntekijälle kiitoskortin kotiin.
– Se on pieni, mutta merkitsevä ele. Kyllä postiluukusta tipahtava kortti yllättää positiivisesti, tietää Visa Hakkarainen.
Kiittämiselle on totta kai oma Slack- kanava.
Geniemin johtoryhmä lähettää joka viikko jollekin työntekijälle kiitoskortin kotiin.
– Silloin kehut eivät jää siihen, että taputat työkaveria olalle ja kiität, vaan onnistuminen tulee kaikkien tietoon, Jani Mäkelä vertaa.
Samoin suullinen ruusujen jakaminen on tehty helpoksi, siihen varataan aina aikaa ulkomaanviikon ja pikkujoulun ohjelmassa.
– Kukin vuorollaan voi nousta ylös antamaan kiitosta tiimille tai yksilölle. Moni on noussut monta kertaa. Nämä ovat olleet ikimuistoisia ja huikeita hetkiä, Wäck sanoo.
Kommentoi