Yleinen

• 11.09.2019

Ammattikoulusta työelämään

Sanonta ”työ tekijäänsä opettaa” on monelle tuttu. Sen mukaan työn oppii parhaiten sitä tekemällä. Perinteisesti nuoret työntekijät oppivatkin ammatin suoraan työssä eikä varsinaista ammattikoulutusta ollut.

Koulutus käsitti pitkään vain yleissivistävän ja tieteellisen opetuksen. Ammattitaito hankittiin työn kautta ja urakehitys kulki ensin oppipojasta kisälliksi ja lopulta mestariksi. Vähitellen alettiin kuitenkin kehittää myös organisoitua ammattikoulutusta. Sen varhaisimpia muotoja oli ammattikuntalaitos.

Ammattikuntalaitos lopetettiin virallisesti vuonna 1868. Teollisuuden kehittyessä samanlaista pitkää ammattioppimista ei enää tarvittu vaan nuoria alettiin kouluttaa tiettyihin tehtäviin.

1800-luvun lopulta alkaen käyttöön alkoivat tulla erilaiset ammattikurssit sekä valmistavat koulut. Tytöille ja pojille oli erikseen omat ammattikoulut. Tytöille opetettiin esimerkiksi taloustaitoja, joista oli hyötyä perheenemäntänä tai palvelijana.

Tyttöjen ammattiopetus painottui pitkään taloustaitoihin. Tampereen Talouskoulun IV keittiön oppilaat v. 1924–1925.

Tyttöjen ammattiopetus painottui pitkään taloustaitoihin.
Tampereen Talouskoulun IV keittiön oppilaat v. 1924–1925.

Poikien kohdalla koulutuksen yhtenä tavoitteena oli saada nuoret pois kaduilta maleksimasta. Alle 15-vuotiaat eivät päässeet tehtaisiin tai verstaisiin. Valmistavat ammattikoulut toimivatkin nimensä mukaisesti yleisesti työelämään valmistavina, eivät niinkään ammattityöväen kouluttajina.

Joillakin työnantajilla oli myös omia ammattikouluja, joissa kasvatettiin tulevia työntekijöitä omaan tarpeeseen. Ne olivat lähes poikkeuksetta suunnattu pojille. Etenkin käsityö- ja teollisuusammateissa merkittävänä koulutusväylänä toimi kuitenkin oppisopimusjärjestelmä, sekin pojille suunnattu.

Ammattikoulutukseen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä lähtien. Esimerkiksi vuonna 1922 perustettiin valtion tukema Ammattienedistämislaitos, joka järjesti muun muassa erilaisia kursseja.

Työkoneiden käyttö vaatii tarkkaa keskittymistä. Vuonna 1966 Valmetin ammattikoulussa Tampereella harjoiteltiin esimerkiksi metallitöitä.

Työkoneiden käyttö vaatii tarkkaa keskittymistä. Vuonna 1966 Valmetin ammattikoulussa Tampereella harjoiteltiin esimerkiksi metallitöitä.

Kehitys oli kuitenkin melko hidasta. Ammatillisten oppilaitosten oppilasmäärät alkoivat vähitellen kasvaa, mutta jäivät kokonaisuudessa silti vähäisiksi. Varsinaisia ammattikouluja alettiinkin perustaa kunnolla vasta toisen maailmansodan jälkeen. Poikkeusolojen vuoksi työhön sijoitettavia oli paljon. Koulutusta oli siis pakko kehittää nopeasti ja saada työhön pian uusia työntekijöitä.

Myös lainsäädäntöä uudistettiin. Vuoden 1958 lain mukaan ammattikouluun pääsi 15 vuotta täyttänyt, kansakoulun käynyt nuori. Heti kansakoulun jälkeenkin oli mahdollista hakeutua töihin, mutta nyt nuoret haluttiin nimenomaan ohjata ammattikoulutuksen pariin. Tavoitteeksi tuli laadukkaan ammattitaidon tuottaminen. Nuorista tuli uusia, koulutettuja ammattilaisia.•

Ammattikoulussa nuoret pääsevät käytännön töihin. Tampereella vuonna 1982 työn alla on mopon äänenvaimentimen hitsaus.

Ammattikoulussa nuoret pääsevät käytännön töihin. Tampereella vuonna 1982 työn alla on mopon äänenvaimentimen hitsaus.

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.