Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Sanonta ”työ tekijäänsä opettaa” on monelle tuttu. Sen mukaan työn oppii parhaiten sitä tekemällä. Perinteisesti nuoret työntekijät oppivatkin ammatin suoraan työssä eikä varsinaista ammattikoulutusta ollut.
Koulutus käsitti pitkään vain yleissivistävän ja tieteellisen opetuksen. Ammattitaito hankittiin työn kautta ja urakehitys kulki ensin oppipojasta kisälliksi ja lopulta mestariksi. Vähitellen alettiin kuitenkin kehittää myös organisoitua ammattikoulutusta. Sen varhaisimpia muotoja oli ammattikuntalaitos.
Ammattikuntalaitos lopetettiin virallisesti vuonna 1868. Teollisuuden kehittyessä samanlaista pitkää ammattioppimista ei enää tarvittu vaan nuoria alettiin kouluttaa tiettyihin tehtäviin.
1800-luvun lopulta alkaen käyttöön alkoivat tulla erilaiset ammattikurssit sekä valmistavat koulut. Tytöille ja pojille oli erikseen omat ammattikoulut. Tytöille opetettiin esimerkiksi taloustaitoja, joista oli hyötyä perheenemäntänä tai palvelijana.
Tyttöjen ammattiopetus painottui pitkään taloustaitoihin. Tampereen Talouskoulun IV keittiön oppilaat v. 1924–1925.
Poikien kohdalla koulutuksen yhtenä tavoitteena oli saada nuoret pois kaduilta maleksimasta. Alle 15-vuotiaat eivät päässeet tehtaisiin tai verstaisiin. Valmistavat ammattikoulut toimivatkin nimensä mukaisesti yleisesti työelämään valmistavina, eivät niinkään ammattityöväen kouluttajina.
Joillakin työnantajilla oli myös omia ammattikouluja, joissa kasvatettiin tulevia työntekijöitä omaan tarpeeseen. Ne olivat lähes poikkeuksetta suunnattu pojille. Etenkin käsityö- ja teollisuusammateissa merkittävänä koulutusväylänä toimi kuitenkin oppisopimusjärjestelmä, sekin pojille suunnattu.
Ammattikoulutukseen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä lähtien. Esimerkiksi vuonna 1922 perustettiin valtion tukema Ammattienedistämislaitos, joka järjesti muun muassa erilaisia kursseja.
Työkoneiden käyttö vaatii tarkkaa keskittymistä. Vuonna 1966 Valmetin ammattikoulussa Tampereella harjoiteltiin esimerkiksi metallitöitä.
Kehitys oli kuitenkin melko hidasta. Ammatillisten oppilaitosten oppilasmäärät alkoivat vähitellen kasvaa, mutta jäivät kokonaisuudessa silti vähäisiksi. Varsinaisia ammattikouluja alettiinkin perustaa kunnolla vasta toisen maailmansodan jälkeen. Poikkeusolojen vuoksi työhön sijoitettavia oli paljon. Koulutusta oli siis pakko kehittää nopeasti ja saada työhön pian uusia työntekijöitä.
Myös lainsäädäntöä uudistettiin. Vuoden 1958 lain mukaan ammattikouluun pääsi 15 vuotta täyttänyt, kansakoulun käynyt nuori. Heti kansakoulun jälkeenkin oli mahdollista hakeutua töihin, mutta nyt nuoret haluttiin nimenomaan ohjata ammattikoulutuksen pariin. Tavoitteeksi tuli laadukkaan ammattitaidon tuottaminen. Nuorista tuli uusia, koulutettuja ammattilaisia.•
Ammattikoulussa nuoret pääsevät käytännön töihin. Tampereella vuonna 1982 työn alla on mopon äänenvaimentimen hitsaus.
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
Luontoyrittäjä Jouko Alhainen tietää kurjista paljon ja hänen mukaansa yhtä lailla kurjet hänestä. Alhainen on työskennellyt kurkien parissa neljässä maanosassa. Tällä hetkellä hänen kotipihallaan Humppilassa asustaa kolme kurkea. Millainen on tavallinen työpäiväsi? Olen maastossa ja suunnittelen tai rakennan jotain. Toteutan jotain ideaa, joka on pitkälle mietitty, mutta ei ihan valmis. Tekovaiheessa oivaltaa parhaiten, mitä kannattaa
