Tekoälytutkimuksessa on vielä paljon työsarkaa, tietää apulaisprofessori Tapani Raiko Aalto-yliopistosta.

Henkilö

21.05.2015

Aalto-yliopistossa kehitetään tekoälyä

Rautalankaa-juttusarjassa Telma tutustuu työelämän toimijoihin. Aalto-yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen apulaisprofessori Tapani Raiko vastasi kysymyksiin.

Tapani Raiko, mitä teette?

Aalto-yliopiston Tietotekniikan laitoksella tehdään hyvin monipuolista uuden teknologian tutkimusta. Oma tutkimusalani on koneoppimisessa hyödynnettävät syvät neuroverkot eli deep learning. Johdan niihin liittyviä menetelmiä kehittävää tutkimustyöryhmää. Koneoppimista sovelletaan esimerkiksi konenäön kehittämisessä, ja se tuo meidät lähemmäs kohti toimivaa tekoälyä. Tekoälyllä tarkoitetaan ihmisälyä jäljitteleviä tietokoneiden toimintoja.

Kuinka käytännönläheistä ja soveltavaa tutkimus on?

Eräitä kiinnostavimpia koneoppimisen sovelluksia tällä hetkellä ovat Applen puheella toimiva tekoälysihteeri ja Googlen itseohjautuva auto. Koneoppimista sovelletaan lisäksi teollisten prosessien säätämisessä, mainosten kohdentamisessa, hakukoneissa, lääketieteellisissä diagnooseissa, luottokorttipetosten havaitsemisessa, osakemarkkinoiden analyyseissä, tietokonepeleissä ja robottien liikuttamisessa.

Millaisia teknisiä ongelmia tekoälyn kehittämiseen liittyy?

Suurimpia ongelmia toimivien sovellusten kehittämisessä on, että koneilta puuttuu niin sanottu terve maalaisjärki. Viime aikoina koneet ovat oppineet tulkitsemaan aikaisempaa paremmin kuvia, puhetta ja tekstiä. Toistaiseksi emme ole kuitenkaan onnistuneet tuottamaan tekoälyllä varustettua robottia, joka pystyisi tekemään montaa eri asiaa, kuten imuroimisen lisäksi pyyhkimään pölyt. Onnistuneet projektit on tehty yhden asian toteuttamiseen.

Entä millaisia eettisiä ongelmia tekoälyn käytön yleistyminen saattaa aiheuttaa?

Tekoälyn laaja soveltaminen aiheuttaa valtavan murroksen työmarkkinoilla. Eriarvoistuminen voi lisääntyä, kun suorittava työ vähenee. Toisille aloille tulee lisää työttömyyttä, toisilla taas on työvoimapulaa. Varmasti syntyy myös kokonaan uusia ammatteja. Joidenkin arvioiden mukaan lähes puolet teollistuneiden maiden työpaikoista on 20 vuoden sisällä korvattavissa roboteilla.

Miten muutoksiin tulisi varautua?

Kehityksen nopeus ja työpaikkojen nopea katoaminen tuovat mukanaan riskejä, joihin yhteiskunnan täytyy varautua. Olisi syytä pohtia esimerkiksi tulonjakoon ja verotukseen liittyviä kysymyksiä. Monet tiedemiehet, muiden muassa Stephen Hawking, pitävät tekoälyä suurena mahdollisuutena ihmiskunnalle. Samalla he ovat ilmaisseet huolensa yksityisyyden suojasta ja siitä, kuka kontrolloi kehitystä. Pelottelu hallitsemattomasta ja itseään kehittävästä tekoälystä on silti mielestäni turhaa. Emme ole lähelläkään kaikenkattavaa tekoälyä.

Mitä hyötyä tekoälysovelluksista voi olla ihmiskunnalle?

Älyautot saattavat viedä töitä ammattiautoilijoilta, mutta samalla ne voivat vähentää liikenneonnettomuuksia. Koneoppimissovellukset mullistavat paitsi maisemaa ja ympäristöä myös elintapaamme. Ihmisiä voidaan säästää vaarallisilta tai rutiininomaisilta töiltä. Työskentelin muutaman vuoden rakennus- ja purkujätteen lajittelurobotin parissa ZenRoboticsilla. Jätteen seassa oli myös vaarallista ja myrkyllistä jätettä. On hyvä saada ihmiset pois tällaisesta työstä.

Miten pidät huolta omasta työssä jaksamisestasi?

Minulla on kaksi pientä lasta. He varmistavat, etteivät työpäivät veny liian pitkiksi ja että elämä on tervettä ja säännöllistä. Harrastan myös musiikkia ja laulan Musiikkitalon kuorossa. Laulaminen on hyvä tapa siirtää ajatukset pois työstä. Lisäksi panostan unen laatuun. Vältän iltaisin kirkkaita valoja ja kuvaruutuja. Olen huomannut saavani näin paremmin unen päästä kiinni.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.