
Kaduilta kohti unelmia – Yaxye Mohamudin matka nuorisotyöntekijäksi
Yaxye Mohamud löysi elämänsä tarkoituksen nuorisotyöstä. Nyt hän auttaa muita löytämään omansa Movement ry:n kautta.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta?
Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista.
Työ ei kuitenkaan ole pelkästään kuormittavaa. Se voi olla innostavaa ja kehittävää. Siihen liittyy paljon myönteisiä piirteitä eli voimavaroja.
Kun työ, prosessit tai toimintaympäristö muuttuvat, myös odotukset on päivitettävä.
Työn voimavarat, kuten merkityksellisyys, selkeät roolit ja hyvä johtaminen, lisäävät hyvinvointia ja suojaavat haitallisilta kuormitustekijöiltä.
Erityisesti nuoret työuransa alussa hyötyvät selkeistä rooleista ja vastuista. Työhön liittyvistä odotuksista on tärkeää keskustella läpi koko työuran, ei vain rekrytoinnin yhteydessä. Kun työ, prosessit tai toimintaympäristö muuttuvat, myös odotukset on päivitettävä. Jokaisen tulee tietää, mitä häneltä odotetaan.
On tärkeää, että tunnistamme myös jokaisen työntekijän vahvuuksia ja mahdollistamme niiden käyttämistä työssä. Johtamisella on tässä keskeinen rooli.
Yksi pieni mutta merkityksellinen arjen teko voi olla yksinkertaisesti se, että kysyy työkaverilta, mitä hänelle kuuluu.
ISS Palvelujen työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala kehottaa (s. 25) tekemään hyvän työelämän näkyväksi. Tämä on erinomainen lähtökohta. Kun vahvistamme työn voimavaroja ja etsimme toimivia ratkaisuja, luomme työelämää, joka tukee yksilöiden hyvinvointia ja koko työyhteisöä.
Yksi pieni mutta merkityksellinen arjen teko voi olla yksinkertaisesti se, että kysyy työkaverilta, mitä hänelle kuuluu.
Työpaikkatasolla tulee riittävästi tunnistaa, mikä toimii hyvin ja missä on kehittämisen tarvetta. Tässä Telma-lehdessä nostamme esille hyviä esimerkkejä työpaikoista, joissa on oivallettu, että parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyössä. Kunnanjohtajan, työhyvinvointijohtajan ja työnohjaajan näkemykset valottavat, miten hyvä työelämä rakentuu. Lisäksi pääsemme kurkistamaan työuupumuksen kokeneen ajatuksiin.
Kun työyhteisö tarkastelee yhdessä, mikä toimii ja mitä voisi tehdä toisin, syntyy oivalluksia, jotka kantavat pitkälle.
Toivon sinulle oivaltavia lukuhetkiä!
Yaxye Mohamud löysi elämänsä tarkoituksen nuorisotyöstä. Nyt hän auttaa muita löytämään omansa Movement ry:n kautta.
Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut