Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Turvallisuuden parantaminen vaatii jatkuvaa riskien arviointia ja tehokasta viestintää. Työsuojeluviranomaisten valvontatulokset paljastavat merkittäviä puutteita yhteisten työpaikkojen työturvallisuudessa ja työsuojelussa.
Yhteisessä työpaikassa pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä organisaatiolla on velvollisuus huolehtia kaikkien turvallisuudesta. Velvoitteeseen kuuluu olennaisesti riskeistä tiedottaminen.
– Turvallisuuden hallinnassa on merkittäviä eroja eri organisaatioiden välillä. Toisissa työpaikoissa turvallisuudesta huolehditaan esimerkillisesti, mutta ei läheskään kaikissa, eli paljon on vielä työtä tehtävänä, toteaa tarkastaja Mikko Järvenreuna Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
Mitä enemmän toimijoita on ja mitä tiheämmin työolot muuttuvat, sitä vaikeampaa on turvallisuuden hallinta yhteisellä työpaikalla. Tämä näkyy erityisesti rakennustyömailla ja telakoilla, joissa jatkuvat muutokset haastavat turvallisuusjohtamista toden teolla.
Tarkastuksissa havaittuja yleisiä puutteita ovat esimerkiksi putoamisvaarat, kemiallisten aineiden aiheuttamien riskien riittämätön arviointi sekä laiminlyönnit vaarojen tunnistamisessa.
– Työpaikoilla havaitaan usein vaaroja vasta sitten, kun jotain vakavaa tapahtuu, Järvenreuna harmittelee.
Yhteisten työpaikkojen turvallisuutta voitaisiin parantaa perusteellisemmilla vaarojen arvioinneilla sekä varmistamalla, että riskeistä viestitään selkeästi ja tehokkaasti kaikille työntekijöille ja että turvallisuushuomiot kulkevat myös työnantajalle.
– Esimerkiksi väkivallan uhka myymälätiloissa voi jäädä huomaamatta, jos työpaikalla keskitytään lähinnä koneiden aiheuttamiin riskeihin. Samoin hiekoitus voi unohtua väylällä, jota siivoustyöntekijä käyttää vain kerran viikossa roskia viedessään, Järvenreuna havainnollistaa.
Vaarojen arviointi jää edelleen usein pintapuoliseksi, eikä konkreettisia toimenpiteitä aina toteuteta. Tarkastuksissa on myös havaittu, että suurissa projekteissa turvallisuuteen varatut resurssit jäävät usein riittämättömiksi.
– Jos yritys on tottunut pienempiin hankkeisiin, mutta saakin hoidettavakseen suuremman projektin, turvallisuudesta huolehtiminen ei välttämättä skaalaudu riittävälle tasolle, Järvenreuna toteaa.
Yhteisen työpaikan turvallisuus paranee yhdistämällä useita hyviä käytäntöjä, jollaisia ovat esimerkiksi säännölliset kaikille tarkoitetut turvallisuuskierrokset, selkeät vastuujaot ja nimetyt turvallisuusvastaavat.
– Jatkuva koulutus ja perehdytys auttavat pitämään turvallisuuskulttuuria yllä. Avoin raportointikulttuuri, jossa läheltä piti -tilanteet käsitellään rakentavasti, auttaa ennaltaehkäisemään onnettomuuksia.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
