Rohkea hyppy tuntemattomaan vei Islantiin – Miko Santalan matka 3D-animaattoriksi
Pelialalla työskentelevä Miko Santala rakastui Islantiin lomaillessaan maassa. Hän ei meinannut uskoa onneaan, kun löysi saarelta haaveidensa työpaikan.
Turvallisuuden parantaminen vaatii jatkuvaa riskien arviointia ja tehokasta viestintää. Työsuojeluviranomaisten valvontatulokset paljastavat merkittäviä puutteita yhteisten työpaikkojen työturvallisuudessa ja työsuojelussa.
Yhteisessä työpaikassa pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä organisaatiolla on velvollisuus huolehtia kaikkien turvallisuudesta. Velvoitteeseen kuuluu olennaisesti riskeistä tiedottaminen.
– Turvallisuuden hallinnassa on merkittäviä eroja eri organisaatioiden välillä. Toisissa työpaikoissa turvallisuudesta huolehditaan esimerkillisesti, mutta ei läheskään kaikissa, eli paljon on vielä työtä tehtävänä, toteaa tarkastaja Mikko Järvenreuna Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
Mitä enemmän toimijoita on ja mitä tiheämmin työolot muuttuvat, sitä vaikeampaa on turvallisuuden hallinta yhteisellä työpaikalla. Tämä näkyy erityisesti rakennustyömailla ja telakoilla, joissa jatkuvat muutokset haastavat turvallisuusjohtamista toden teolla.
Työpaikoilla havaitaan usein vaaroja vasta sitten, kun jotain vakavaa tapahtuu.
Tarkastuksissa havaittuja yleisiä puutteita ovat esimerkiksi putoamisvaarat, kemiallisten aineiden aiheuttamien riskien riittämätön arviointi sekä laiminlyönnit vaarojen tunnistamisessa.
– Työpaikoilla havaitaan usein vaaroja vasta sitten, kun jotain vakavaa tapahtuu, Järvenreuna harmittelee.
Yhteisten työpaikkojen turvallisuutta voitaisiin parantaa perusteellisemmilla vaarojen arvioinneilla sekä varmistamalla, että riskeistä viestitään selkeästi ja tehokkaasti kaikille työntekijöille ja että turvallisuushuomiot kulkevat myös työnantajalle.
– Esimerkiksi väkivallan uhka myymälätiloissa voi jäädä huomaamatta, jos työpaikalla keskitytään lähinnä koneiden aiheuttamiin riskeihin. Samoin hiekoitus voi unohtua väylällä, jota siivoustyöntekijä käyttää vain kerran viikossa roskia viedessään, Järvenreuna havainnollistaa.
Jatkuva koulutus ja perehdytys auttavat pitämään turvallisuuskulttuuria yllä.
Vaarojen arviointi jää edelleen usein pintapuoliseksi, eikä konkreettisia toimenpiteitä aina toteuteta. Tarkastuksissa on myös havaittu, että suurissa projekteissa turvallisuuteen varatut resurssit jäävät usein riittämättömiksi.
– Jos yritys on tottunut pienempiin hankkeisiin, mutta saakin hoidettavakseen suuremman projektin, turvallisuudesta huolehtiminen ei välttämättä skaalaudu riittävälle tasolle, Järvenreuna toteaa.
Yhteisen työpaikan turvallisuus paranee yhdistämällä useita hyviä käytäntöjä, jollaisia ovat esimerkiksi säännölliset kaikille tarkoitetut turvallisuuskierrokset, selkeät vastuujaot ja nimetyt turvallisuusvastaavat.
– Jatkuva koulutus ja perehdytys auttavat pitämään turvallisuuskulttuuria yllä. Avoin raportointikulttuuri, jossa läheltä piti -tilanteet käsitellään rakentavasti, auttaa ennaltaehkäisemään onnettomuuksia.
Categories:
Lisää luettava
-
-
Turvallinen arki syntyy yhteistyöstä – koulu työnantajien risteyspaikkana
Koulu on yhteinen työpaikka, jossa on töissä työntekijöitä monelta eri työnantajalta. Havukosken koululla pohditaan jatkuvasti, miten turvallisuutta voi kehittää ja miten varmistetaan, että viestit kulkevat tehokkaasti myös vaaratilanteissa.
-
![]()
6 keinoa työturvallisuuden kehittämiseen yhteisillä työpaikoilla
Työturvallisuuden parantaminen yhteisellä työpaikalla vaatii yhteistyötä, selkeitä toimintamalleja ja jatkuvaa seurantaa.
-
![]()
Timo Jutila löysi uuden pelipaikan – yrittäjyys tuo pidemmät työpäivät kuin jääkiekko
Yrittäjäpariskunta Timo ja Satu Jutila tekevät pitkiä päiviä Nokia-areenan aitiossa. Kaukalon kapteenista tuli aitioisäntä, ja tahti on kovempi kuin koskaan.
