Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Yhteisten työpaikkojen turvallisuudessa havaittu puutteita
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Turvallisuuden parantaminen vaatii jatkuvaa riskien arviointia ja tehokasta viestintää. Työsuojeluviranomaisten valvontatulokset paljastavat merkittäviä puutteita yhteisten työpaikkojen työturvallisuudessa ja työsuojelussa.
Yhteisessä työpaikassa pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä organisaatiolla on velvollisuus huolehtia kaikkien turvallisuudesta. Velvoitteeseen kuuluu olennaisesti riskeistä tiedottaminen.
– Turvallisuuden hallinnassa on merkittäviä eroja eri organisaatioiden välillä. Toisissa työpaikoissa turvallisuudesta huolehditaan esimerkillisesti, mutta ei läheskään kaikissa, eli paljon on vielä työtä tehtävänä, toteaa tarkastaja Mikko Järvenreuna Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
Mitä enemmän toimijoita on ja mitä tiheämmin työolot muuttuvat, sitä vaikeampaa on turvallisuuden hallinta yhteisellä työpaikalla. Tämä näkyy erityisesti rakennustyömailla ja telakoilla, joissa jatkuvat muutokset haastavat turvallisuusjohtamista toden teolla.
Työpaikoilla havaitaan usein vaaroja vasta sitten, kun jotain vakavaa tapahtuu.
Tarkastuksissa havaittuja yleisiä puutteita ovat esimerkiksi putoamisvaarat, kemiallisten aineiden aiheuttamien riskien riittämätön arviointi sekä laiminlyönnit vaarojen tunnistamisessa.
– Työpaikoilla havaitaan usein vaaroja vasta sitten, kun jotain vakavaa tapahtuu, Järvenreuna harmittelee.
Yhteisten työpaikkojen turvallisuutta voitaisiin parantaa perusteellisemmilla vaarojen arvioinneilla sekä varmistamalla, että riskeistä viestitään selkeästi ja tehokkaasti kaikille työntekijöille ja että turvallisuushuomiot kulkevat myös työnantajalle.
– Esimerkiksi väkivallan uhka myymälätiloissa voi jäädä huomaamatta, jos työpaikalla keskitytään lähinnä koneiden aiheuttamiin riskeihin. Samoin hiekoitus voi unohtua väylällä, jota siivoustyöntekijä käyttää vain kerran viikossa roskia viedessään, Järvenreuna havainnollistaa.
Jatkuva koulutus ja perehdytys auttavat pitämään turvallisuuskulttuuria yllä.
Vaarojen arviointi jää edelleen usein pintapuoliseksi, eikä konkreettisia toimenpiteitä aina toteuteta. Tarkastuksissa on myös havaittu, että suurissa projekteissa turvallisuuteen varatut resurssit jäävät usein riittämättömiksi.
– Jos yritys on tottunut pienempiin hankkeisiin, mutta saakin hoidettavakseen suuremman projektin, turvallisuudesta huolehtiminen ei välttämättä skaalaudu riittävälle tasolle, Järvenreuna toteaa.
Yhteisen työpaikan turvallisuus paranee yhdistämällä useita hyviä käytäntöjä, jollaisia ovat esimerkiksi säännölliset kaikille tarkoitetut turvallisuuskierrokset, selkeät vastuujaot ja nimetyt turvallisuusvastaavat.
– Jatkuva koulutus ja perehdytys auttavat pitämään turvallisuuskulttuuria yllä. Avoin raportointikulttuuri, jossa läheltä piti -tilanteet käsitellään rakentavasti, auttaa ennaltaehkäisemään onnettomuuksia.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään. Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto
