Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Yhteisten työpaikkojen turvallisuudessa havaittu puutteita
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Turvallisuuden parantaminen vaatii jatkuvaa riskien arviointia ja tehokasta viestintää. Työsuojeluviranomaisten valvontatulokset paljastavat merkittäviä puutteita yhteisten työpaikkojen työturvallisuudessa ja työsuojelussa.
Yhteisessä työpaikassa pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä organisaatiolla on velvollisuus huolehtia kaikkien turvallisuudesta. Velvoitteeseen kuuluu olennaisesti riskeistä tiedottaminen.
– Turvallisuuden hallinnassa on merkittäviä eroja eri organisaatioiden välillä. Toisissa työpaikoissa turvallisuudesta huolehditaan esimerkillisesti, mutta ei läheskään kaikissa, eli paljon on vielä työtä tehtävänä, toteaa tarkastaja Mikko Järvenreuna Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
Mitä enemmän toimijoita on ja mitä tiheämmin työolot muuttuvat, sitä vaikeampaa on turvallisuuden hallinta yhteisellä työpaikalla. Tämä näkyy erityisesti rakennustyömailla ja telakoilla, joissa jatkuvat muutokset haastavat turvallisuusjohtamista toden teolla.
Työpaikoilla havaitaan usein vaaroja vasta sitten, kun jotain vakavaa tapahtuu.
Tarkastuksissa havaittuja yleisiä puutteita ovat esimerkiksi putoamisvaarat, kemiallisten aineiden aiheuttamien riskien riittämätön arviointi sekä laiminlyönnit vaarojen tunnistamisessa.
– Työpaikoilla havaitaan usein vaaroja vasta sitten, kun jotain vakavaa tapahtuu, Järvenreuna harmittelee.
Yhteisten työpaikkojen turvallisuutta voitaisiin parantaa perusteellisemmilla vaarojen arvioinneilla sekä varmistamalla, että riskeistä viestitään selkeästi ja tehokkaasti kaikille työntekijöille ja että turvallisuushuomiot kulkevat myös työnantajalle.
– Esimerkiksi väkivallan uhka myymälätiloissa voi jäädä huomaamatta, jos työpaikalla keskitytään lähinnä koneiden aiheuttamiin riskeihin. Samoin hiekoitus voi unohtua väylällä, jota siivoustyöntekijä käyttää vain kerran viikossa roskia viedessään, Järvenreuna havainnollistaa.
Jatkuva koulutus ja perehdytys auttavat pitämään turvallisuuskulttuuria yllä.
Vaarojen arviointi jää edelleen usein pintapuoliseksi, eikä konkreettisia toimenpiteitä aina toteuteta. Tarkastuksissa on myös havaittu, että suurissa projekteissa turvallisuuteen varatut resurssit jäävät usein riittämättömiksi.
– Jos yritys on tottunut pienempiin hankkeisiin, mutta saakin hoidettavakseen suuremman projektin, turvallisuudesta huolehtiminen ei välttämättä skaalaudu riittävälle tasolle, Järvenreuna toteaa.
Yhteisen työpaikan turvallisuus paranee yhdistämällä useita hyviä käytäntöjä, jollaisia ovat esimerkiksi säännölliset kaikille tarkoitetut turvallisuuskierrokset, selkeät vastuujaot ja nimetyt turvallisuusvastaavat.
– Jatkuva koulutus ja perehdytys auttavat pitämään turvallisuuskulttuuria yllä. Avoin raportointikulttuuri, jossa läheltä piti -tilanteet käsitellään rakentavasti, auttaa ennaltaehkäisemään onnettomuuksia.
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
Luontoyrittäjä Jouko Alhainen tietää kurjista paljon ja hänen mukaansa yhtä lailla kurjet hänestä. Alhainen on työskennellyt kurkien parissa neljässä maanosassa. Tällä hetkellä hänen kotipihallaan Humppilassa asustaa kolme kurkea. Millainen on tavallinen työpäiväsi? Olen maastossa ja suunnittelen tai rakennan jotain. Toteutan jotain ideaa, joka on pitkälle mietitty, mutta ei ihan valmis. Tekovaiheessa oivaltaa parhaiten, mitä kannattaa
