Miksi ajatustyö rasittaa nykyään aivoja ennennäkemättömällä tavalla?

Työelämän tahti kiihtyy, ja tekeminen sirpaloituu. Ajatukset keskeytyvät jatkuvasti, ja moni on koko työpäivän reagoivassa moodissa. Työpäivän aikainen palautuminen jää vähäiseksi. Tämä rasittaa aivoja merkittävästi, tekee ajatustyöstä tehotonta ja heikentää ajattelun ja ongelmanratkaisun laatua. Aivot on tuotava takaisin ajatustyön keskiöön. Raivaamalla päivään aikaa syväkeskittymiselle ja aidolle palautumiselle luodaan kestävämpää ajatustyön kulttuuria.

Mitä aivotutkimus kertoo tunteiden merkityksestä ajatustyössä?

Tunteet ja ajattelu linkittyvät erottamattomasti toisiinsa. Työpäivän aikana herää väistämättä hankaliakin tunteita. Jos epämiellyttävät tunteet, kuten kiukun tai turhautumisen, pyrkii vain tukahduttamaan, se heikentää keskittymiskykyä, vaikeuttaa ongelmanratkaisua ja tyrehdyttää luovuuden. Siksi tunteille pitäisi sallia ajatustyössäkin enemmän tilaa. Hyvät tunnetaidot omaava ajatustyöläinen on tutkitusti työssään parempi. Tunteista voi kommunikoida työyhteisössä rakentavalla tavalla, jolloin tunteet tulevat nähdyksi ja tarpeet niiden takana kohdatuksi.

Mitä aivotutkimus kertoo keskittymiskyvyn merkityksestä ajatustyössä?

Keskittymiskyky toimii ikään kuin pullonkaulana kaikelle sille, mitä ajatustyössä tehdään. Hyvä keskittymiskyky mahdollistaa esimerkiksi isompien kokonaisuuksien hahmottamisen, luovien ratkaisujen keksimisen ja yksityiskohtien muistamisen. Käänteisesti: huono keskittymiskyky heikentää kauttaaltaan ajatustyön laatua.

Mitä aivotutkimus kertoo yksilöllisten erojen merkityksestä ajatustyössä?

Kaksia samanlaisia aivoja ei ole. Silti työelämässä pyritään usein sovittamaan kaikki samaan muottiin. Tuo muotti on ikään kuin sellainen tehokkaan työntekijän stereotyyppi: iloinen, sosiaalinen ja dynaaminen tehopakkaus, joka hoitaa työnsä mukisematta ja uupumatta. Todellisuudessa työpaikat ovat täynnä erilaisia persoonallisuuksia ja eri tavoin maailmaa hahmottavia aivoja. Työelämään tarvitaan lisää joustavuutta, jotta yksilöllisiä vahvuuksia saadaan paremmin hyödynnettyä.

Lue uusin digi-lehti

Tilaa uutiskirje

Jätä palautetta

Osoitemuutos