Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tekoäly luo mahdollisuuksia ja tuo vastuuta työelämään
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Tekoäly on tunkeutunut työelämään laajemmin ja nopeammin kuin osasimme kuvitellakaan muutama vuosi sitten. Tekoälyyn liittyy paljon odotuksia, pelkoja ja kysymyksiä. Siihen liittyy myös riskejä ja haasteita, joista työpaikalla kannattaa keskustella. Tekoälyn käytön lisääntyessä nousevat keskiöön kysymykset eettisyydestä, tietosuojasta ja avoimuudesta. Kenelle kuuluu vastuu päätöksistä, joita tekoäly tekee? Vai pitäisikö sen antaa tehdä päätöksiä lainkaan? Miten varmistamme, että algoritmit ovat oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä? Nyt on oikea hetki pohtia työn, vastuun ja päätöksenteon jakamista uudella tavalla.
Esimerkiksi tekoälytyökalujen, kuten promptauksen, opettelu on välttämätöntä.
Ensisijaisesti tekoäly nähdään tehokkuuden ja tuottavuuden lisääjänä. Sitä voidaan käyttää monin tavoin esimerkiksi tiedon analysoinnissa, asiakaspalvelussa, prosessien automatisoinnissa ja ennustamisessa. Tehokkuuden lisäämisen myötä syntyy säästöjen ohella mahdollisuuksia siirtää henkilöstön resursseja monimutkaisempiin ja enemmän inhimillistä ajattelua vaativiin tehtäviin. Työtehtävien muuttuessa – ja joidenkin töiden jopa hävitessä – on henkilöstön osaamisen jatkuva päivittäminen aiempaa tärkeämpää. Esimerkiksi tekoälytyökalujen, kuten promptauksen, opettelu on välttämätöntä. Vaikka uuden oppiminen on tekoälyn käyttöönotossa väistämätöntä, niin se tarjoaa usein myös mahdollisuuden yksilölliseen kehittymiseen ja työtyytyväisyyden lisäämiseen.
Telma käsittelee tekoälyä vuoden viimeisessä numerossaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmista.
Tekoäly on yksi merkittävimmistä teknologisista harppauksista pitkään aikaan, ja sen vaikutus työelämään on valtava. Telma käsittelee tekoälyä vuoden viimeisessä numerossaan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Tekoäly voi parantaa näitä molempia merkittävästi. Työelämä muuttuu, mutta voimme onneksi itse valita muutoksen suunnan. Tehdään tekoälyn avulla työelämästä sellainen, jossa ihminen on aina keskiössä!
Tekoäly tulee tosiaan vauhdilla ja muuttaa kaiken. Tarvittaisiin todella paljon tieteidenvälistä tutkimusta asiaan liittyen – pelkkä teknologian kehitys ja tutkimus ei todellakaan riitä. Kiitos ajankohtaisen aiheen nostamisesta keskusteluun!
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Kommentit (1)
Tekoäly tulee tosiaan vauhdilla ja muuttaa kaiken. Tarvittaisiin todella paljon tieteidenvälistä tutkimusta asiaan liittyen – pelkkä teknologian kehitys ja tutkimus ei todellakaan riitä. Kiitos ajankohtaisen aiheen nostamisesta keskusteluun!