Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Voiko tekoälyyn luottaa? Asiantuntija Anna Savonen avaa tekoälyn eettisiä näkökulmia
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
Eetikko Anna Savonen on perehtynyt tekoälyyn yritysten konsulttina ja tutkijana. Hän painottaa, että tekoälyn käyttäjän tulee tiedostaa, mitä kaikkea tekoälyn taustalla vaikuttaa.
– Tekoälyyn liittyy monia eettisiä näkökulmia. Kehotan pysähtymään ja pohtimaan hetken ennen tekoälyn hyödyntämistä, hän neuvoo.
Voiko tekoälyn antamaan tietoon luottaa?
Tekoäly on oppinut tilastollisia yhteyksiä eri sanojen ja lauseiden välillä. Se antaa paljon tietoa, johon ei kuitenkaan voi sokeasti luottaa. Ihmisen arvioitavaksi jää, onko tekoälyn tuottama tieto totta vai vääristynyttä.
Onko tekoäly turvallinen – mihin tekoälylle syöttämäni tiedot joutuvat?
Ilmaisissa tekoälygeneraattoreissa käyttö usein tavallaan maksetaan itse tuotetuilla tiedoilla, mutta on vaikea havaita, minkä teknologiayrityksen laariin tiedot lopulta menevät. Tietoja käytetään esimerkiksi tekoälyn kehittämiseen
Monissa yrityksissä käytetään maksullisia suljettuja järjestelmiä, joista tieto ei lähde yrityksen ulkopuolelle.
Miten tekoäly muuttaa maailmaa?
Tekoälyllä voidaan tehdä paljon hyvää esimerkiksi terveydenhuollossa, turvallisuudessa ja ympäristönsuojelussa.
Tekoäly pystyy esimerkiksi analysoimaan röntgenkuvia erittäin tarkasti tai nopeuttamaan diagnooseja, vaikka hoitohenkilökunnan tuleekin aina tehdä lopulliset hoitopäätökset. Ympäristötyössä tekoäly kykenee esimerkiksi seuraamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ennustamaan sään ääri-ilmiöitä seulomalla hurjan nopeasti suuren määrän dataa.
On myös hyvä pitää mielessä, että suuret teknologiajätit kehittävät tekoälyalustoja ja -palveluita. Ne siis käyttävät maailmassa melkoisesti valtaa.
Millaisia vaikutuksia EU:n uudella tekoälyasetuksella on työpaikoille?
Ensi vuoden helmikuusta lähtien jokaisen tekoälyä käyttävän ja kehittävän organisaation olisi jossain määrin kehitettävä organisaationsa tekoälylukutaitoa.
Lisäksi tekoälyn käyttöön rekrytoinnissa liittyy tiettyjä vaatimuksia, kuten että käytettävät järjestelmät eivät saa perustua syrjiviin tietoihin tai algoritmeihin, jotka voisivat vahingoittaa tiettyjä ihmisryhmiä esimerkiksi sukupuolen, rodun tai iän perusteella, ja että lopulliset valinnat tekee aina ihminen.
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Tekoäly on tunkeutunut työelämään laajemmin ja nopeammin kuin osasimme kuvitellakaan muutama vuosi sitten. Tekoälyyn liittyy paljon odotuksia, pelkoja ja kysymyksiä. Siihen liittyy myös riskejä ja haasteita, joista työpaikalla kannattaa keskustella. Tekoälyn käytön lisääntyessä nousevat keskiöön kysymykset eettisyydestä, tietosuojasta ja avoimuudesta. Kenelle kuuluu vastuu päätöksistä, joita tekoäly tekee? Vai pitäisikö sen antaa tehdä päätöksiä lainkaan? Miten
