Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Verkostoituminen on laaja-alainen käsite. Se on kaikkea aina arkisista kohtaamisista strategiseen työnhakuun, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja työelämän ystävyyteen.
Verkostoituminen voi sisältää hyvin erilaisia osa-alueita riippuen sen hetkisestä elämäntilanteesta ja tarpeesta. Verkostoitumisen avulla voi muun muassa oppia uutta, löytää työmahdollisuuksia, kehittää urapolkuja, jakaa tietoa ja resursseja sekä luoda pitkäaikaisia, molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita. Verkostoituminen ei ole pelkästään uusien kontaktien hankkimista, vaan myös olemassa olevien suhteiden vaalimista ja syventämistä. Se voi sisältää esimerkiksi kokemusten ja neuvojen jakamista, yhteistyömahdollisuuksien löytämistä tai vain yhteydenpidon ylläpitämistä säännöllisin tapaamisin tai viestin vaihdoin.
Yleisesti ottaen verkostoituminen on taito, joka rikastuttaa sekä ammatillista että henkilökohtaista elämää.
Verkostoituminen on oleellinen taito, koska työelämä on pirstaloitunut pätkätöiden, muutosneuvotteluiden ja lukuisten vaatimusten takia. Koemme tarvetta yhteisöllisyydelle ja samaan aikaan pyrimme selviytymään etätöiden ja aikataulupaineiden viidakossa. Verkostoitumalla koemme yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka auttaa meitä menestymään ja jaksamaan jokapäiväisessä arjessa.
Verkostojen avulla voi löytää uusia uramahdollisuuksia, jotka eivät aina ole julkisesti esillä, ja verkostot mahdollistavat arvokkaan tiedon ja osaamisen jakamisen kollegoiden ja alan asiantuntijoiden kesken. Hyvien verkostojen avulla voi kehittää tehokasta yhteistyötä ja tiimityöskentelyä, mikä on usein avain menestykseen erilaisissa projekteissa ja tavoitteiden saavuttamisessa.
Verkostoituminen parantaa myös näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, mikä voi edistää urakehitystä. Lisäksi verkostot tarjoavat tukea ja mentorointia, auttavat kriisinhallinnassa ja neuvottelutilanteissa sekä edistävät pitkäaikaisten, molemminpuolisesti hyödyllisten suhteiden rakentamista. Erilaisten ihmisten kohtaaminen verkostoissa voi myös johtaa uusiin innovaatioihin ja luoviin ratkaisuihin. Muun muassa näistä syistä verkostoituminen on olennainen osa ammatillista menestystä ja henkilökohtaista kasvua työelämässä.
Vaikka olemme työpaikallamme työroolissa, olemme silti aina yksilöitä, joilla on inhimillinen suhtautuminen asioihin. On vaikea sulkea pois mielestä kaikkea työelämän ulkopuolella tapahtuvaa, joka luonnollisesti vaikuttaa mielialaamme ja jaksamiseen myös työpaikalla. Eikä tälle ole tarvettakaan! Usein riittää, kun työyhteisöstä löytyy edes yksi ihminen, jonka kanssa asioista voi keskustella hieman syvällisemmin.
Verkostot näin ollen tarjoavat emotionaalista tukea, joka on erityisen tärkeää stressaavissa tai haastavissa työtilanteissa. Kollegoilta ja ammatillisilta kontakteilta saatu tuki voi auttaa käsittelemään työpaineita ja vähentämään yksinäisyyden tunnetta.
Verkostot tarjoavat myös käytännön neuvoja ja ratkaisuja ongelmatilanteisiin, mikä voi helpottaa työtaakkaa ja auttaa löytämään tehokkaampia toimintatapoja. Tämä voi vähentää turhautumista ja edistää tehokkuutta, mikä puolestaan parantaa työssä jaksamista. Lisäksi verkostoituminen avaa mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista ja oppia uutta, mikä voi lisätä työssä viihtymistä ja motivaatiota. Uusien näkökulmien ja ideoiden saaminen verkostojen kautta voi myös auttaa säilyttämään innostuksen työhön ja estää uupumista.
Vahvat verkostot voivat auttaa tasapainottamaan työn ja vapaa-ajan, esimerkiksi jakamalla kokemuksia työn hallinnasta tai tarjoamalla arvokasta tukea, joka voi parantaa työssä jaksamista ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Verkostoituminen antaa sosiaalista tukea, mikä on olennaista henkiselle hyvinvoinnille. Kun arjen haasteet kasautuvat, kollegoiden ja lähipiirin antama tuki voi auttaa lievittämään stressiä ja luomaan turvallisuuden tunnetta. Verkostot tarjoavat käytännön apua ja neuvoja, jotka helpottavat arjen pyörittämistä. Esimerkiksi vertaistuki vanhemmilta, jotka jakavat kokemuksiaan lasten kasvatuksesta, tai ammatillinen verkosto, joka auttaa työtehtävien organisoinnissa, voi merkittävästi keventää arjen taakkaa.
Olen aina tykännyt tutustua ihmisiin. Olen luonteeltani sosiaalinen ja puhelias. Nuorempana en ajatellut tutustumista niinkään verkostoitumisena, vaan se tuli luonnostaan aitona tekemisenä. Olenkin kokenut, että tutustumisen ilo on ollut sitä parasta verkostoitumista, ilman pyrkyrimäistä tavoitetta tiettyyn päämäärään. Olen kiinnostunut niin tarinoista kuin ihmisistä, joten verkostoituminen on minulle varsin luontaista toimintaa.
Nuorempana halusin tutustua aina uusiin ihmisiin, nykyisin nautin erityisesti keskustelujen syventämisestä. Olen helposti yhteydessä tuttaviin, sillä olen huomannut suurimman osan haluavan auttaa etenkin, jos heille perustelee, miksi kaipaan juuri heidän apuaan ja osoitan kiitollisuutta käytetystä ajasta. Pyrin myös olemaan muille avuksi, sillä vastavuoroisuus ja toisten auttaminen on itsellekin äärimmäisen palkitsevaa.
Viihdyn isoissa tapahtumissa, mutta eniten saan irti, kun tapaan tuttujani kahden kesken. Koen, että pääsen syventymään keskusteluihin ja saan niistä valtavasti energiaa. Aina ei tosin verkostoitumista rakastavakaan jaksa verkostoitua, sillä päivät ovat erilaisia ja jatkuva tutustuminen voi olla uuvuttavaa. Siitä huolimatta pyrin aina olemaan ystävällinen kaikille, sillä arvostan sitä muidenkin kohdalla ja sillä saa yllättävän paljon aikaan. Kaiken kaikkiaan olen aina ilahtunut, miten upeita ihmisiä ympärillä onkaan, ja heidän kanssaan viettämäni aika on parasta mitä elämältä voin saada.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun – ja lisää levottomuuttamme, toteaa Johanna Pulkkinen. Elämme dopamiinin aikakautta, jossa janoamme nopeaa palkintoa, myös työssä. Tämä ilmiö heikentää kykyä keskittyä ja palautua. Jokainen viestiääni tai värähdys katkaisee ajattelun. Vastaamatta jättäminen, saati sitten saapuneen viestin katsomatta jättäminen, lisää levottomuuttamme. Yksi meistä on TikTokin loppuunselaaja ja toinen aina valmiudessa oleva vanhempi. Somen
Laura Sokka: Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026) 1. Mitä stressiharha tarkoittaa? Stressiharha viittaa ajatusvääristymään, jossa stressi nähdään automaattisesti haitallisena ja vältettävänä. Kun käsityksemme stressistä on kallellaan negatiiviseen, se aiheuttaa ongelmia. Todellisuudessa stressissä on molemmat puolet: se voi olla haitallista, mutta myös auttaa kasvamaan. Jos yritämme päästä stressistä ja kuormituksesta eroon hinnalla millä
