Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tunteet ovat aina mukana ihmisten kanssakäymisessä, halusimme tai emme. Näin on myös työpaikoilla. Robotti olisi siinä mielessä kiva työkaveri, että tunteet eivät olisi pelissä. Mutta se olisi myös siinä mielessä tylsempi.
Tunteita saa ja pitää näyttää työssä, mutta tietty hillintä ja tunneäly on tärkeää. Merja Kalm käyttää lehdessämme ilmaisuja ”tunteiden pelisilmä” ja ”sivistynyt tunteiden ilmaisu”. Ei pidä ylireagoida vaan sovittaa tunteensa oikealla tavalla tilanteeseen.
On tärkeää muistaa, että minun mielipiteeni on yksi muiden joukossa
Vaikka olemme perusluonteeltamme erilaisia ja meillä on erilainen temperamentti, hyvät käytöstavat kuuluvat kaikille. Huonoa käytöstä ei voi perustella luonteenpiirteillä.
Mielipiteet ja päätökset herättävät paljon tunteita. On tärkeää muistaa, että minun mielipiteeni on yksi muiden joukossa. Se ei välttämättä ole sen oikeampi kuin jonkun toisen mielipide. On hyvä muistaa, että päätöksentekijän on joka tapauksessa tehtävä ratkaisu, joka ei ristiriitatilanteessa voi miellyttää kaikkia.
Tietyissä ammateissa, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, joutuu kohtaamaan paljon tunteita. Silloin on tärkeää oppia purkamaan tunteet siten, että ne eivät liikaa siirry vapaa-ajalle. Tunteiden purkua on hyvä tehdä yhdessä työpaikalla.
Nyt menee vähän tunteisiin, mutta sehän on ihan ok.
Monet lehdessämme esiteltävät tutkimukset osoittavat kiistatta, että tunteista kannattaa puhua ja niitä kannattaa oppia huomioimaan. Tunteiden huomioiminen on tärkeää kaikille työyhteisössä. Erityisen tärkeää se on johtajille ja esihenkilöille. Päivi Hökkä toteaa lehdessämme rohkaisevasti, että tunnetoimijuus on taito, jota voi oppia.
Myöskään kuuntelemisen taitoa ei voi liikaa korostaa. Vaikka olisi palava tarve käyttää kohtaamisaika oman näkemyksen esittämiseen, kannattaa harkita, josko sittenkin kuuntelisin tällä kertaa. Sen jälkeen oman näkemyksenkin painoarvo kasvaa.
Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Telma-lehteen. On ollut hienoa saada olla mukana tällaisen hyvää työelämää edistävän lehden tekemisessä. Hyviä lukuhetkiä kaikille jatkossakin. Nyt menee vähän tunteisiin, mutta sehän on ihan ok.
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
