Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Mielen palautuminen ei ole pelkkää pötköttelyä, vaan se voi tapahtua myös aktiivisen harrastamisen parissa – toki omien voimavarojen rajoissa.
Mielen palautuminen työstä on usein haastavaa tietotyössä. Yhä useampi voi tehdä töitä missä ja milloin vain, mikä helpottaa arkea mutta voi vaikeuttaa työstä irrottautumista. Työt valuvat herkästi iltoihin ja viikonloppuihin, ja etätyöt vaikeuttavat työn ja muun elämän erottamista toisistaan. Palautumista ei helpota sekään, että monella työpaikalla sujuvan aivotyön käytännöt ovat heikolla tolalla: työ rönsyilee moneen suuntaan, keskeytyy jatkuvasti ja päivät täyttyvät eri viestintävälineiden välillä sukkuloimisesta. Asiakastyössä taas mieltä kuormittavat haastavat vuorovaikutustilanteet, jotka voivat jäädä kalvamaan mieltä työvuoron jälkeen.
Pieniin palautumishetkiin tulisi olla mahdollisuus myös työpäivän aikaisilla tauoilla.
Psykologinen palautuminen on mielen elpymistä työn aikaansaamasta rasituksesta ja työstä irrottautumista paitsi käytännön, myös ajatusten tasolla. Vaikka työhuoneen ovi tai läppäri sulkeutuisi työpäivän päätteeksi, ei palautumista tapahdu, jos vatvomme jatkuvasti työasioita vielä vapaallakin. Riittävä palautuminen on tärkeää paitsi työkyvyn ylläpidon, myös hyvän elämän kannalta: palautuneena voimavaroja riittää myös muulle itselle tärkeälle tekemiselle kuin työlle. Jos kaikki vapaa-aika kuluu työstä toipumiseen, eikä jaksamista jää vaikkapa harrastuksille tai ihmissuhteille, on usein tarvetta muutokselle. Pieniin palautumishetkiin tulisi olla mahdollisuus myös työpäivän aikaisilla tauoilla.
DRAMMA-mallissa kuvataan kuusi mielen palautumista edistävää kokemusta.
Psykologinen palautuminen on sekä lepoa ja rauhoittumista että aktiivista vastapainoa työlle. DRAMMA-mallissa kuvataan kuusi mielen palautumista edistävää kokemusta:
Työstä irrottautuminen: tekeminen, joka auttaa unohtamaan työasiat
Rentoutuminen: kehon ja mielen lepo
Omaehtoisuus: esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet omaan vapaa-aikaan
Taidonhallinta: uuden oppiminen ja itsensä haastaminen työn ulkopuolella
Yhteenkuuluvuus: yhteisöllisyyden ja läheisyyden tarpeiden tyydyttäminen
Palautuminen on paitsi yksilön taito myös asia, jota työpaikoilla on tärkeää edistää yhdessä.
Mielen palautuminen ei siis ole pelkkää pötköttelyä, vaan se voi tapahtua myös aktiivisen harrastamisen parissa – toki omien voimavarojen rajoissa. Kaikista parhaiten palautumista vaikuttaisi tukevan se, että DRAMMA-kokemuksia koetaan arjessa monipuolisesti.
Palautuminen on paitsi yksilön taito myös asia, jota työpaikoilla on tärkeää edistää yhdessä. Tärkeitä palautumisen lähtökohtia ovat työmäärän kohtuullisuus, selkeät roolit ja pelisäännöt esimerkiksi viestintään sekä mahdollisuus tauottamiseen. Myös toimiva vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja ennen kaikkea turvallisuuden tunne työyhteisössä tukevat palautumista. Miten nämä asiat toteutuvat teidän työyhteisössänne?
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
