Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tavallisesti työssäkäyvät ihmiset matkaavat aamuisin metrolla tokiolaisiin toimistoihin, mutta suomalainen diplomaatti Reetta Purontakanen kulkee kolmen kilometrin työmatkansa pyörällä tai kävellen.
Hänen työnsä lehdistövirkamiehenä ei vastaa suomalaisen toimistotyöläisen aikataulua. Jos meneillään on esimerkiksi ministerivierailu tai on sattunut suuri maanjäristys, suurlähetystön kaksikymmentäkaksi työntekijää tekevät pitkää päivää.
– Japanissa tehdään ylipäänsä paljon pidempiä työpäiviä kuin Euroopassa. Jos olen antanut haastattelun johonkin mediaan, toimittajalta saattaa tulla teksti tarkistettavaksi vasta keskiyöllä.
Viime aikoina diplomaattia on työllistänyt erityisesti Suomen Nato-jäsenyys.
Normaalitilanteessa Purontakasen työpäivä kestää noin yhdeksän tuntia ja viikonloput ovat vapaita.
Paikalliselta medialta tulee suurlähetystöön paljon kyselyjä eri aiheista. Viime aikoina diplomaattia on työllistänyt erityisesti Suomen Nato-jäsenyys.
Haastattelujen antamisen lisäksi lehdistövirkamies taustoittaa toimittajia sekä varmistaa, että Suomesta uutisoitavat asiat perustuvat oikeisiin tietoihin.
– Yhdelle medialle taustoitin jutun Suomen itärajan aidasta. Sitten he lähtivät itse paikan päälle tekemään juttua.
Maakuvatyö motivoi diplomaattia
Purontakanen muutti ulkomaille opiskelemaan pian lukion päättymisen jälkeen. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan hän aloitti sotatieteen maisterin opinnot, sillä hän halusi ymmärtää paremmin maailmalla avoinna olevia konflikteja.
Hän työskenteli vuosina 2008–2014 useassa eri maassa määräaikaisena Etyjin vaalitarkkailijana. Kosovossa vierähti yhteensä kolme vuotta kriisinhallintatehtävissä.
Lehdistövirkamiehen tehtäviin kuuluu viestintää ja maakuvatyötä eli Suomen asemaa kansainvälisesti edistävää strategista vaikuttamista.
Maakuvatyö auttaa jaksamaan niinä päivinä, kun arki ulkomailla tuntuu raskaalta.
Purontakasen mukaan on tärkeää, että oma motivaatio ulkomailla työskentelyyn on selvillä. Hänelle se syntyy juuri maakuvatyöstä. Se auttaa jaksamaan niinä päivinä, kun arki ulkomailla tuntuu raskaalta.
– Perheenjäsenen tai kummilapsen etäsynttärit eivät vain ole sama asia kuin paikallaolo.
Maakuvatyö sisältää myös nopeaa tilaisuuksiin tarttumista: Kerran japanilainen naistenlehti halusi kuvata suositun vaikuttajan suomalaisessa mekossa. Purontakanen rakastaa suomalaisten suunnittelijoiden mekkoja ja oli tuonut niitä matkalaukullisen mukanaan.
Hän lainasi vaikuttajalle mekkonsa kuvauksia varten ja onnistui hankkimaan näkyvyyttä suomalaisille luomuksille.
– Kävi tuuri, että olimme tarpeeksi samankokoisia.
Miten suomalainen leipoo sämpylöitä?
Japanissa ollaan kiinnostuneita Suomesta, mikä näkyy Purontakasen työssä. Eräänä aamuna hänen keittiöönsä ahtautui japanilaisen aamutelevision kuvausryhmä seuraamaan, miten suomalainen leipoo sämpylöitä.
– Yksi ero suomalaiseen työelämään on se, että moni asia tehdään Japanissa isolla porukalla. Keittiössäni oli yhden toimittajan ja kuvaajan sijaan kokonainen työryhmä.
Vuodet lehdistövirkamiehenä ovat opettaneet, että mitä enemmän on valmis laittamaan itseään likoon, sitä enemmän pääsee näkemään.
Ulkoministeriön pestit suurlähetystöissä ovat määräaikaisia, joten Japanissa asuminen on väliaikaista.
Purontakanen on esimerkiksi antanut medialle haastattelun suomalaisesta metallimusiikista ja opastanut japanilaista poikabändiä heittämään löylyä.
Ulkoministeriön pestit suurlähetystöissä ovat määräaikaisia, joten Japanissa asuminen on väliaikaista. Purontakanen on juuri hakenut ja saanut jatkokauden syksyyn 2025 asti. Sen jälkeen hän palaa Helsinkiin vakituiseen virkaansa ulkoministeriön viestintäosastolle.
Tällä hetkellä hän haluaa kokea Tokiota vapaa-ajallaan niin paljon kuin ehtii.
– Täällä on valtava määrä tapahtumia ja fantastisia museoita. Suosikkini on pieni, vähän tuntemattomampi Nezu-museo. Se on erikoistunut aasialaiseen taiteeseen ja taide-esineisiin, kuten kalligrafiakääröihin.
5 asiaa, jotka on hyvä tietää japanilaisesta työelämästä
Perinteiset käyntikortit ovat Japanissa arvostettuja. Niitä kannattaa olla mukana runsaasti. Kortin
toisella puolella on hyvä olla yhteystiedot latinalaisin kirjaimin, toisella puolella japaniksi.
Käyntikortteja vaihdetaan heti tavatessa ja siitä pidetään kiinni kahdella kädellä, kun se ojennetaan
uudelle tuttavuudelle.
On hyvä opetella kumartamisen etiketti, sillä japanilaiset tervehtivät ja hyvästelevät toisensa
kumartaen. Heille kumarruksen syvyys ja kestoaika riippuu heidän välisestään suhteesta.
Ulkomaalaisia kohtaan kumartamisen etiketti on väljempi, ja heitä saatetaan myös kätellä.
Maassa kunnioitetaan toisen ihmisen aikaa. Työelämässä ollaan täsmällisiä, ja kokoukset alkavat
siihen aikaan, kun on sovittu. Jos myöhästyy esimerkiksi liikenteen vuoksi, asiaa on suotavaa
pahoitella. Ylipäänsä kohteliaisuus ja toisten huomiointi ovat tärkeitä arvoja japanilaisessa työelämässä. Muiden
ihmisten edessä ei ärähdellä eikä räyhätä vaan pidättäydytään näyttämästä tunteita räiskyvästi.
Työelämä on hierarkkista, ja päätöksenteko voi siksi edetä joskus hitaasti. Japanissa on vähemmän
naisia päättävissä asemissa kuin Suomessa, mutta japanilaiset ihastelevat suomalaisen työelämän
tasa-arvoisuutta ja keskustelevat mielellään tasa-arvosta.
Suomi ja suomalaiset ovat Japanissa hyvässä maineessa sekä paremmin tunnettuja kuin monessa
muussa maassa. Keskustelunaiheita löytyy tasa-arvon lisäksi saunomisesta sekä Muumeista, jotka
ovat hyvin suosittuja kaikenikäisten japanilaisten keskuudessa.
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
