Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden päätoimittaja
Työkyvyn johtaminen on monen mielestä vaikea termi. Pitäisikö nyt alkaa johtaa työkykyä, kun on tähän saakka tottunut johtamaan ihmisiä? Kun hoksaa, että kysymys onkin ihmisten johtamisesta, niin termi ei tunnu enää niin vaikealta. Työkyvyn johtamisella vaikutetaan suoraan työntekijöiden hyvinvointiin, tuottavuuteen ja organisaation menestykseen. Telma-lehden tämän numeron teema on siksi äärimmäisen tärkeä.
Ihmisten – tässä tapauksessa työpaikan henkilöstön – työkyvyn johtaminen perustuu ennakoivaan päätöksentekoon. Työ ja työympäristö on suunniteltava sellaisiksi, että henkilöstön liiallinen kuormittuminen vältetään. Epäonnistuneen työkyvyn johtamisen seurauksena on usein kuntoutus tai jopa työkyvyttömyyseläke. Samassa yhteydessä on tosin muistettava, että hyvään työkykyjohtamiseen kuuluu työkyvyn tukeminen myös sen jo heikennyttyä.
Onneksi monilla työpaikoilla joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön helpottavat parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä.
Esihenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa työkyvyn johtamisessa. Fyysisestä työympäristöstä huolehtimisen lisäksi heidän täytyy pystyä yksilötasolla tunnistamaan työntekijän kyvyt, vahvuudet ja kehityskohteet sekä mahdollistaa tarvittava tuki. Työkyvyn johtaminen on itse asiassa välittämistä, jonka työntekijä lähes poikkeuksetta kokee myönteisenä ilmiönä työpaikalla.
Mielestäni haasteellisinta työkyvyn johtamisessa on jatkuva muutos. Yksilön työkyky vaihtelee vuosien kuluessa lukuisista eri syistä. Syyt liittyvät monesti myös työpaikan ulkopuolisiin tekijöihin. Esihenkilöiden onkin jatkuvasti tehtävä päätöksiä henkilön työkyvyn säilyttämiseksi varsin monimutkaisessa syy-seuraussuhteiden viidakossa. Onneksi monilla työpaikoilla joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön helpottavat parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä.
Toivotan lukijoille hyödyllisiä hetkiä Telman parissa ja turvallista syksyä!
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta? Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista. Työ
Kommentit (1)
Esihenkilöt tekevät päätöksiä?
Olisiko aika ymmärtää, että henkilöstönkin olisi hyvä olla osallisena siinä omaa työtään koskevassa päätöksenteossa?