Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden päätoimittaja
Työkyvyn johtaminen on monen mielestä vaikea termi. Pitäisikö nyt alkaa johtaa työkykyä, kun on tähän saakka tottunut johtamaan ihmisiä? Kun hoksaa, että kysymys onkin ihmisten johtamisesta, niin termi ei tunnu enää niin vaikealta. Työkyvyn johtamisella vaikutetaan suoraan työntekijöiden hyvinvointiin, tuottavuuteen ja organisaation menestykseen. Telma-lehden tämän numeron teema on siksi äärimmäisen tärkeä.
Ihmisten – tässä tapauksessa työpaikan henkilöstön – työkyvyn johtaminen perustuu ennakoivaan päätöksentekoon. Työ ja työympäristö on suunniteltava sellaisiksi, että henkilöstön liiallinen kuormittuminen vältetään. Epäonnistuneen työkyvyn johtamisen seurauksena on usein kuntoutus tai jopa työkyvyttömyyseläke. Samassa yhteydessä on tosin muistettava, että hyvään työkykyjohtamiseen kuuluu työkyvyn tukeminen myös sen jo heikennyttyä.
Onneksi monilla työpaikoilla joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön helpottavat parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä.
Esihenkilöt ovat ratkaisevassa asemassa työkyvyn johtamisessa. Fyysisestä työympäristöstä huolehtimisen lisäksi heidän täytyy pystyä yksilötasolla tunnistamaan työntekijän kyvyt, vahvuudet ja kehityskohteet sekä mahdollistaa tarvittava tuki. Työkyvyn johtaminen on itse asiassa välittämistä, jonka työntekijä lähes poikkeuksetta kokee myönteisenä ilmiönä työpaikalla.
Mielestäni haasteellisinta työkyvyn johtamisessa on jatkuva muutos. Yksilön työkyky vaihtelee vuosien kuluessa lukuisista eri syistä. Syyt liittyvät monesti myös työpaikan ulkopuolisiin tekijöihin. Esihenkilöiden onkin jatkuvasti tehtävä päätöksiä henkilön työkyvyn säilyttämiseksi varsin monimutkaisessa syy-seuraussuhteiden viidakossa. Onneksi monilla työpaikoilla joustavat työajat ja mahdollisuus etätyöhön helpottavat parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä.
Toivotan lukijoille hyödyllisiä hetkiä Telman parissa ja turvallista syksyä!
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
Kommentit (1)
Esihenkilöt tekevät päätöksiä?
Olisiko aika ymmärtää, että henkilöstönkin olisi hyvä olla osallisena siinä omaa työtään koskevassa päätöksenteossa?