Minni Miettinen suunnittelee tulevaisuuden tapoja tehdä töitä
Korona-aika ja digimurros ovat mullistaneet työnteon. Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään itselleen sopivimmat tavat tehdä töitä.
Niina Koivusen katse kiertää koskimaisemaa. Ammattilaisen silmällä hän tarkkailee, näkyykö kaloja ja kalastajia. Koivunen on iktyonomi eli kala- ja ympäristötalouden asiantuntija – ja lajissaan uhanalainen, sillä iktyonomeja ei enää kouluteta.
Tiesitkö, mitä iktyonomi tarkoittaa ennen kuin aloit opiskella iktyonomiksi?
En tiennyt. Se oli aika sattumankauppaa. Ammattikoulun ympäristönhoidon linjalla oli kala-aiheinen kurssi, joka kiehtoi niin paljon, että tutkin, löytyisikö sille alalle koulutusta. Sitä kautta päädyin opiskelemaan kala- ja ympäristötalouden asiantuntijan koulutuslinjalle ammattikorkeakouluun. Se tempaisi mukaan ja tuntui heti minun jutultani.
Millaisia asioita opiskelitte?
Opiskelimme ihan laidasta laitaan kaikkea, mikä liittyy kala- ja ympäristötalouteen. Perkasimme ja käsittelimme kaloja. Tutkimme, mitä niiden sisältä löytyy. Tutkimme kalojen loisia. Perehdyimme ympäristölupiin ja lakeihin. Opiskelimme kalanviljelyä koulun viljelylaitoksella Paraisilla. Paljon käytännön asioita teorian lisäksi.
Millainen on iktyonomin tavallinen työpäivä?
Suurin osa työpäivistä kuluu puhelimen ja tietokoneen parissa. On lausuntoja, materiaalien päivitystä, kalastuksen valvontaan ja vesien kunnostamiseen liittyviä tehtäviä. Kaikenlaista, mitä vastaan tulee. Teen kalojen tunnistamisopasta. Olen myös raputyöryhmässä. Teemme Suomen kalastuslehteä, mihin kuuluu juttureissuja osakaskuntiin tai hoitoyhdistyksiin. Temme juttuja vesialueiden kunnostuksesta ja hoitokalastuksesta.
Millainen on iktyonomin epätavallinen työpäivä?
Olin uran alkumetreillä pisteellämme Stadin silakkamarkkinoilla. Kaksi miestä tuli ämpärin kanssa kysymään ”mitä kaloja nämä ovat?” Saimme sitten tunnistettua ne vedessä lilluvat kuolleet särkikalat. Järjestämme myös kerran vuodessa täällä Vanhankaupunginkoskella valtakunnallisen kalastuspäivän. Lasten reaktiot ovat aivan uskomattomia, kun he ensimmäistä kertaa onkivat ja saavat kaloja.
Millaiset ovat alan tulevaisuuden näkymät?
Kalakannat ja vesistöt ovat muutoksen tilassa, joten tarvetta on ammattilaisten tekemälle työlle. En tiedä millainen on iktyonomien nykyinen työllisyysaste, mutta osa on päätynyt muille urille. Valitettavasti iktyonomilinja lopetettiin, eli meitä ei enää valmistu. Olemme siis ainoita iktyonomeja eikä uusia tule.
Onko sinulla kaloihin liittyviä harrastuksia vapaa-ajalla?
Tällä hetkellä en kalasta, vaikka mökillä käymmekin. Mutta syön mielelläni, jos joku kalastaa. Pidän erityisesti kuhasta ja ahvenesta, ihan voissa paistettuna, suolaa päälle ja perunan kanssa. Ehkä pitääkin ottaa itseä niskasta kiinni ja lähteä kalaan.
Mitä ammattisi merkitsee sinulle?
Iktyonomina voin vaikuttaa minulle tärkeisiin asioihin. Vesistöt ja kalat ovat tulleet minulle tärkeiksi, ja toivon, että työurallani pystyn tekemään jotain niiden eteen. Tuskin yksi ihminen pystyy tekemään mitään suurta, mutta haluan olla osaltani myötävaikuttamassa siihen, että meillä on hyvät kalakannat ja hyväkuntoiset vesistöt.
Categories:
Lisää luettava
-
-
Guamin ainoa suomalainen
Lena Donofrio asuu paratiisisaarella keskellä valtamerta. Ennen muuttoa Guamiin hän teki pitkän uran Yhdysvalloissa ensihoitajana ja ensihoidon opettajana.
-
![]()
Koronapandemia mullisti työelämän: Näin yritykset sopeutuivat uusiin toimintamalleihin
Kun koronaepidemia ravisteli Suomea maaliskuussa 2020, työelämä muuttui kertaheitolla. Etätyöstä tuli arkipäivää miljoonille, mutta kaikki eivät voineet jäädä kotiin. Kesko, Luonnonvarakeskus ja MTB-Siivouspalvelu ovat esimerkkejä organisaatioista, jotka kehittivät uusia toimintatapoja selviytyäkseen kriisistä – ja monet muutoksista jäivät pysyviksi.
-
![]()
Joukkoliikennesuunnittelijan arkea: ”Kun palautetta ei tule, asiat ovat hyvin”
Tampereen kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Leena Huhtala tietää, että harva antaa kiitosta, mutta kritiikkiä tulee usein. Seitsemän vuoden kokemus opettaa, että joukkoliikenne herättää tunteita, ja suurten linjojen suunnittelu vaatii kärsivällisyyttä sekä kompromisseja. Työ on pitkälti palautteen kuuntelemista ja tasapainottelua budjetin ja asukkaiden toiveiden välillä.
