Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Niina Koivusen katse kiertää koskimaisemaa. Ammattilaisen silmällä hän tarkkailee, näkyykö kaloja ja kalastajia. Koivunen on iktyonomi eli kala- ja ympäristötalouden asiantuntija – ja lajissaan uhanalainen, sillä iktyonomeja ei enää kouluteta.
Tiesitkö, mitä iktyonomi tarkoittaa ennen kuin aloit opiskella iktyonomiksi?
En tiennyt. Se oli aika sattumankauppaa. Ammattikoulun ympäristönhoidon linjalla oli kala-aiheinen kurssi, joka kiehtoi niin paljon, että tutkin, löytyisikö sille alalle koulutusta. Sitä kautta päädyin opiskelemaan kala- ja ympäristötalouden asiantuntijan koulutuslinjalle ammattikorkeakouluun. Se tempaisi mukaan ja tuntui heti minun jutultani.
Millaisia asioita opiskelitte?
Opiskelimme ihan laidasta laitaan kaikkea, mikä liittyy kala- ja ympäristötalouteen. Perkasimme ja käsittelimme kaloja. Tutkimme, mitä niiden sisältä löytyy. Tutkimme kalojen loisia. Perehdyimme ympäristölupiin ja lakeihin. Opiskelimme kalanviljelyä koulun viljelylaitoksella Paraisilla. Paljon käytännön asioita teorian lisäksi.
Millainen on iktyonomin tavallinen työpäivä?
Suurin osa työpäivistä kuluu puhelimen ja tietokoneen parissa. On lausuntoja, materiaalien päivitystä, kalastuksen valvontaan ja vesien kunnostamiseen liittyviä tehtäviä. Kaikenlaista, mitä vastaan tulee. Teen kalojen tunnistamisopasta. Olen myös raputyöryhmässä. Teemme Suomen kalastuslehteä, mihin kuuluu juttureissuja osakaskuntiin tai hoitoyhdistyksiin. Temme juttuja vesialueiden kunnostuksesta ja hoitokalastuksesta.
Millainen on iktyonomin epätavallinen työpäivä?
Olin uran alkumetreillä pisteellämme Stadin silakkamarkkinoilla. Kaksi miestä tuli ämpärin kanssa kysymään ”mitä kaloja nämä ovat?” Saimme sitten tunnistettua ne vedessä lilluvat kuolleet särkikalat. Järjestämme myös kerran vuodessa täällä Vanhankaupunginkoskella valtakunnallisen kalastuspäivän. Lasten reaktiot ovat aivan uskomattomia, kun he ensimmäistä kertaa onkivat ja saavat kaloja.
Millaiset ovat alan tulevaisuuden näkymät?
Kalakannat ja vesistöt ovat muutoksen tilassa, joten tarvetta on ammattilaisten tekemälle työlle. En tiedä millainen on iktyonomien nykyinen työllisyysaste, mutta osa on päätynyt muille urille. Valitettavasti iktyonomilinja lopetettiin, eli meitä ei enää valmistu. Olemme siis ainoita iktyonomeja eikä uusia tule.
Onko sinulla kaloihin liittyviä harrastuksia vapaa-ajalla?
Tällä hetkellä en kalasta, vaikka mökillä käymmekin. Mutta syön mielelläni, jos joku kalastaa. Pidän erityisesti kuhasta ja ahvenesta, ihan voissa paistettuna, suolaa päälle ja perunan kanssa. Ehkä pitääkin ottaa itseä niskasta kiinni ja lähteä kalaan.
Mitä ammattisi merkitsee sinulle?
Iktyonomina voin vaikuttaa minulle tärkeisiin asioihin. Vesistöt ja kalat ovat tulleet minulle tärkeiksi, ja toivon, että työurallani pystyn tekemään jotain niiden eteen. Tuskin yksi ihminen pystyy tekemään mitään suurta, mutta haluan olla osaltani myötävaikuttamassa siihen, että meillä on hyvät kalakannat ja hyväkuntoiset vesistöt.
Pohjapiirros käsissä, kypärän alla hämmästyttävä määrä tietoa ja lisää kainalossa olevassa paksussa mapissa. Vastaava työnjohtaja työssään. Ilpo Reinilällä ei tule työarjessa aika pitkäksi. Tuore maali tuoksuu ja pinnat hohtavat uutuuttaan työmaavalaisimien valossa. Helsingin kaupungin rakentamisfirma Starassa työskentelevä Ilpo Reinilä astelee turvajalkineissaan pahvilla suojattua käytävää pitkin ”kohteeseen”, kuten hän sanoo, ja tervehtii työntekijöitä pikaisesti. – Työni
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
