Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Meira Tabell on asunut puolisonsa kanssa kolme vuotta purjeveneessä Tyynellämerellä. Työkseen hän tuottaa virtuaalimatkoja paratiisisaarilta ja leikkaa kanssapurjehtijoiden hiuksia.
Purjehtijoiden suunnitelmat tehdään laskuveden aikaan hiekkaan.
Kyseinen sanonta on Meira Tabellin mielestä enemmän kuin osuva. Merellä on turha miettiä asioita etukäteen kovin tarkasti, sillä epävarmuustekijöitä riittää.
– Tällainen elämä sopii tyypille, jolla on pitkät hermot, seikkailumieltä ja luova mieli, Meira sanoo.
Meira on asunut kolme vuotta miehensä Sami Tabellin kanssa purjeveneessä Ranskan Polynesiassa.
Hän on asunut kolme vuotta miehensä Sami Tabellin kanssa purjeveneessä Ranskan Polynesiassa. Parturi-kampaajana Suomessa työskennellyt Meira leikkaa nyt työkseen kanssapurjehtijoiden hiuksia ja kuvaa virtuaalimatkoja paratiisisaarilta. Sami työskentelee kirjailijana.
Jokaisen saaren työkulttuuri on hieman erilainen, mutta elämään ja arkeen suhtaudutaan pääsääntöisesti rennosti.
– Täkäläisessä työelämässä raskas ranskalainen byrokratia sekoittuu rentoon saarielämään. Täällä ei vallitse suorittajakulttuuri, vaan vähempikin riittää.
Koneella aamusta iltapäiväkahteen asti
Pariskunnan arki vaihtelee sen mukaan, missä Malaika-niminen purjevene milloinkin kulkee. Parilla ei ole vakiosatamaa, vaan he vaihtavat paikkaa mielensä mukaan.
Purjehtiessa päivät rytmittyvät kolmen tunnin vahtivuoroihin, jolloin ei voi tehdä töitä. Matkat saarten välillä kestävät useita päiviä. Pari suunnittelee pitkät siirtymät niin, ettei niiden jälkeen ole heti tiedossa suuria työvelvoitteita.
– Purjehdusurakan jälkeen menee helposti useampi päivä ennen kuin saa normaalista arjesta kiinni.
Kun Malaika on ankkuroituna, pari aloittaa työpäivän veneellä heti aamiaisen jälkeen.
Kun Malaika on ankkuroituna, pari aloittaa työpäivän veneellä heti aamiaisen jälkeen. Molemmat istuvat tyypillisesti koneella noin kahteen asti iltapäivällä. Sami kirjoittaa, Meira ottaa kuvia ja videoita sekä hallinnoi parin Saippuakuplaunelma-nimisiä sometilejä. Jos satamasta löytyy asiakkaita, Meira nappaa käsiinsä parturisakset.
– Viiden maissa alkaa vapaa-aika, jolloin tapaamme ystäviä, snorklaamme ja teemme reissuja saarilla.
Tampereelta Tyynellemerelle
Ennen ulkomaille muuttoa Meira ehti perustaa parturi-kampaamon. Sami puolestaan teki erilaisia pätkätöitä ja ahkeroi saadakseen kustannussopimuksen kirjalleen.
Yhdeksän yrittäjävuoden jälkeen palaset loksahtivat kohdalleen, kun Sami allekirjoitti sopimuksen ja Meira löysi kampaamolleen jatkajan.
Pariskunta oli säästänyt rahaa viisi vuotta ja kartoittanut mahdollisuuksiaan. Eniten heitä kiinnosti liikkuva elämä merellä. Syksyllä 2019 pari myi asuntonsa ja omaisuutensa, pakkasi rinkkansa ja aloitti uuden elämän Tyynellämerellä tammikuussa 2020.
– Olimme opetelleet Suomessa purjehtimisen alkeet, mutta oikeasti opimme kaiken vasta, kun muutimme laivaan.
Elämää, josta ei tarvitse lomaa
Arki paratiisisaarilla ei ole aina huoletonta. Suurimpia haasteita ovat tuottaneet veneen huoltamisen opettelu ja sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin. Ruokaa ja muita tarvikkeita on saarilla tarjolla vaihtelevasti.
– On tyypillistä, että olemme kuukausien ajan ilman kananmunia, sipulia, perunaa ja juustoa.
Suomessa moni virallinen asia hoituu modernimmin ja helpommin, mutta saarilla byrokratiaan suhtaudutaan rennommin. Jos jokin kaavake puuttuu, koska rahtilaiva on rikki tai paperi on loppunut koko maasta, asiaan löytyy aina ratkaisu.
– Olen ollut suorittajaluonne, ja alkuun oli haastavaa, kun kaikkea ei voinut tehdä tai saada heti. Olen oppinut kärsivällisyyttä.
Elämme sellaista elämää, josta ei tarvitse lomaa.
Elämä purjeveneessä on ollut pääosin juuri sellaista kuin pari oli haaveillut.
Maisemat ovat satumaisia sekä pinnan päällä että alla. Veneen ympärillä uivat kilpikonnat, hait, valaat, rauskut ja värikkäät kalat tuovat ripauksen taikaa jokaiseen päivään.
– Elämme sellaista elämää, josta ei tarvitse lomaa.
5 asiaa, jotka Meira on oppinut paikallisesta työelämästä
Varaudu nettikatkoksiin. Toimivaan verkkoyhteyteen ei kannata luottaa. Internet saattaa kadota välillä päiviksi.
Seuraa säätä. Sää vaihtelee nopeasti ja vaikuttaa kaikkeen. Jos myrsky nousee, suunnitelmat menevät uusiksi.
Totu pieneen garderobiin. Rahaa kuluu tropiikissa vähemmän, sillä ympäri vuoden pärjää samoilla varusteilla.
Tunnista saarten erilaisuus. Jos tiedät asettuvasi tiettyyn paikkaan, ota tarkasti selvää juuri sen saaren käytännöistä. Työkulttuuri vaihtelee saarten välillä.
Harjoita sietokykyäsi. Tyynellämerellä eläessä pitää sietää epävarmuutta, kuumuutta, tropiikin ötököitä ja sitä, ettei läheskään kaikkea ole saatavilla.
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
