Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Rauno Hanhela, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Kuka tekee kaikkein merkityksellisintä työtä? Ehkä lääkäri tai sosiaalityöntekijä? Vai olisiko sittenkin poliisi tai sotilas? Entä opettaja? Ihan turha kysymys, johon ei todellakaan ole oikeaa vastausta. Todellisuudessa kaikki työ on merkityksellistä, kun asiaa pysähtyy pohtimaan. Jos jokin työ ei olisi merkityksellistä, sitä ei olisi ollenkaan. Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää, että jokainen löytää oman työnsä merkityksellisyyden tavalla tai toisella ja voi olla ylpeä työstään.
Lehdessämme olevassa jutussa hitaista kassoista korostuu rauhallisen, ehkä päivän tärkeimmän, kohtaamisen merkitys.
Työtään tekevä ei aina ajattele, miten suuri merkitys juuri hänellä saattaa olla toiselle ihmiselle. Lehdessämme olevassa jutussa hitaista kassoista korostuu rauhallisen, ehkä päivän tärkeimmän, kohtaamisen merkitys. Vastaavan tärkeän kohtaamisen saattaa työssään tuottaa myös esimerkiksi linja-auton kuljettaja, junan konduktööri, kiinteistönhoitaja tai kahvilatyöntekijä. Tai kuka tahansa.
Yhtä tärkeää on, miten työtäsi teet.
Työn merkityksellisyys ei koostu pelkästään siitä, mitä työtä teet. Yhtä tärkeää on, miten työtäsi teet. Pyritkö auttamaan toisia, parantamaan ilmapiiriä ja luomaan hyvää mieltä niin työkavereiden kuin muiden työssäsi kohtaamien ihmisten arkeen. Ja samalla parantamaan oman työsi merkityksellisyyttä.
Joissakin henkilöissä vain on sellaista iloisuutta, joka säteilee myös kanssaihmisille.
Palaan vielä juttuumme hitaasta kassasta. Se toi itselleni mieleen parin vuosikymmenen takaiset muistot tietystä marketin työntekijästä, jonka kassalle aina hakeuduin, jos hän vain oli työvuorossa. Hänessä oli jotain sellaista, mikä sai aina hyvälle mielelle. En osaa selittää, mitä se oli. Joissakin henkilöissä vain on sellaista iloisuutta, joka säteilee myös kanssaihmisille. Sinäkin varmasti tunnistat jonkun sellaisen henkilön työssään.
Siinä on meille kaikille jotain opittavaa.
Työn merkityksellisyyteen vaikuttaa myös suhtautuminen omaan työhön. Yksi esimerkki tulee elintarviketeollisuudesta. Kahdelta lihatuotteita valmistavan yrityksen työntekijältä kysyttiin, mitä he tekevät työkseen. Toinen vastasi tekevänsä makkaraa, toinen sanoi tuottavansa myönteisiä aamupalakokemuksia kanssaihmisille. Siinä on meille kaikille jotain opittavaa.
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri
Työ on meille tärkeä voimavara. Se tuo toimeentulon lisäksi arkeen rytmiä, merkitystä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen. Silti uutisissa korostuvat yhä useammin huoli työelämän kuormittavuudesta ja kasvavat työuupumusluvut. Miten nämä kaksi todellisuutta voivat olla yhtä aikaa totta? Tutkijoiden mukaan työuupumus liittyy työympäristöön ja työn sisältöön. Epäselvät työroolit ja työn sirpaleisuus heikentävät työssä jaksamista. Työ
