Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Anne Mäkikangas & Pasi Pyöriä (toim.): Koronapandemia, työ ja yhteiskunta – Muuttuiko Suomi? (Gaudeamus 2023)
1. Miten koronapandemia vaikutti omaan työhösi, Anne Mäkikangas?
Olin koronan alkaessa opetuspainotteisessa yliopistotyössä, joten kyllähän kevät 2020 oli aikamoista myllerrystä. Kurssit ja niiden suoritustavat piti laittaa hetkessä uusiksi.
Vaihdoin organisaation sisällä uuteen työtehtävään alkuvuodesta 2021. Koronan ja sen rajoitusten aikana uudessa työtehtävässä aloittaminen ei ollut helppoa, sillä kollegoihin tutustuminen jäi pitkälti Teams-kokouksien varaan.
Koin kuitenkin, että korona toi myös osaltaan helpotusta työhöni: tutkimustyöhön keskittyminen oli helpompaa etätyössä ja työmatkojen poisjäänti – niihin kuluu neljä tuntia per päivä – edistivät jaksamista.
2. Mitä pitkäaikaisia vaikutuksia koronapandemialla on työelämään?
Jo nyt on nähtävissä monipaikkaisen työn suosion lisääntyminen. Korona myös vauhditti työelämän digiloikkaa.
Tällä hetkellä keskeinen kuuma peruna on yhteisöllisyys vs. tehokkuus -keskustelu, eli miten monipaikkaista työtä johdetaan huolehtimalla samalla työsuoriutumisesta mutta myös edistämällä yhteisöllisyyttä.
Tuleeko yhteisöllisyydestä työelämän kilpailu- ja rekrytointivaltti?
3. Entä muuhun elämään?
Korona-aikana ihmiset kotoilivat, luonnossa liikkuminen lisääntyi ja terveyserot ja -käyttäytyminen eriytyivät. Jotkut söivät terveellisemmin ja liikkuivat enemmän, joillakin taas korona haastoi terveyskäyttäytymisen.
Muu elämä on koronan muuttuessa normaaliksi monilta osin palannut vanhoihin uomiin – toki toivon, että korona-ajan herättelemä arvotyö, esimerkiksi lisääntyneet vihreät arvot, ovat myös jatkossa nousussa.
4. Mistä koronapandemian aiheuttamista muutoksista on päästy eroon?
Koronapandemian rajoitusten purkautuessa normaali työ- ja arkielämä on päässyt alkamaan.
Mielenkiintoista kuitenkin on, että koronan jälkeen niin sanottua normaalia elämää on jouduttu taas opettelemaan. Moni on kokenut, että työelämässä on täytynyt luoda uusia pelisääntöjä, kun on sopeuduttu monipaikkaiseen työhön ja luotu uutta yhteisöllisyyttä.
Lisäksi sosiaalisuutta ja tapahtumiin lähtemistä on jouduttu opettelemaan, eli tietynlainen varovaisuus elämän aukenemisen aikaan oli havaittavissa.
Pauli Juuti: Inhimillisen johtamisen mahdollisuus (Väyläkirjat, 2026) 1. Mitä tarkoittaa inhimillinen johtaminen? Inhimillinen johtaminen on viimeaikainen johtamisnäkökulma, joka perustuu positiiviseen psykologiaan. Inhimillisessä johtamisessa korostetaan myötätunnon, psykologisen turvallisuuden ja resilienssin eli psyykkisen selviytymiskyvyn ja joustavuuden merkitystä johtamisessa. 2. Mikä tekee johtamisesta liian usein epäinhimillistä? Nykyisin työelämässä painotetaan liikaa taloudellista tulosta. Niinpä inhimillistä johtamistakin sovelletaan usein vain,
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
