Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pääkirjoitus: Työyhteisöviestintä näkyy myös työpaikan ulkopuolelle
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Työyhteisöviestinnästä käytettiin aiemmin termiä sisäinen viestintä vastakohtana ulkoiselle viestinnälle. Työyhteisöviestintä on aina vuorovaikutusta, jossa kommunikoidaan toisten kanssa joko kasvotusten tai nykyisin yhä useammin digitaalisen teknologian välityksellä. Tavoitteena on saada organisaatiossa kaikki tietoisiksi jostain asiasta ja lisäksi ymmärtämään se. Tämä edellyttää keskustelua, kuuntelua, kysymyksiä ja niihin vastausten etsimistä – yhdessä. Viestintä lisää yhteisöllisyyttä työpaikalla, mikä taas edistää hyvinvointia ja sitouttaa yksilöt organisaatioon. Myös tuottavuus kasvaa.
Kriisiviestinnän kautta asian hahmottaa ehkä parhaiten.
Työyhteisöviestintä on osa organisaation viestintää. On riskialtista ymmärtää se irralliseksi toiminnoksi työpaikan muusta viestinnästä. Kriisiviestinnän kautta asian hahmottaa ehkä parhaiten. Kriisin kohdatessa työpaikkaa tilanne kommunikoidaan ensin oman henkilöstön, sen jälkeen sidosryhmien ja lopuksi ns. ulkopuolisten tahojen kanssa. Ja kuka tunnustaa, ettei ole koskaan vahingossa lähettänyt omalle työyhteisölle tarkoitettua sähköposti- tai Whatsapp-viestiä talon ulkopuoliselle henkilölle, toiseen yritykseen tai yhteystiedoissa olevalle tuttavalleen. Työyhteisöviestintä kannattaakin toteuttaa ikään kuin se olisi ulkoista viestintää. Silloin oman työnantajan maine säilyy myös vahinkolaukauksissa paremmin.
Lähes 95 % suomalaisista yrityksistä työllistää korkeintaan yhdeksän henkilöä.
Outlook, Zoom, Teams, Whatsapp, Twitter, Linkedin, Facebook, Instagram, Youtube ja puhelin. Luettelossa on kymmenen yleisesti käytettyä viestintäkeinoa tai -kanavaa. Lähes 95 % suomalaisista yrityksistä työllistää korkeintaan yhdeksän henkilöä. Niissä työskentelee Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilaston mukaan noin 370 000 työntekijää. Heillä on käytössään siis enemmän viestintäkanavia kuin henkilöstöä. On jo arkijärjellä selvää, että tieto ei välttämättä tavoita kaikkia, ellei yhdessä sovita, mitä kanavaa käytetään missäkin tilanteessa.
Vuoden 2022 viimeisestä Telmasta saat perspektiiviä myös työyhteisöviestinnän historiaan tutustumalla entisaikojen viestintäkanavaan, tsuppariin. Toivotan kaikille hyödyllisiä lukuhetkiä Telman parissa ja turvallista loppuvuotta!
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
