Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kirjoittaja: Rauno Hanhela, Telma-lehden päätoimittaja
Työntekijän mieli voi järkkyä monesta syystä. Työhön liittyvistä ongelmista tai työn ulkopuolisista asioista johtuen. Myös perimällä on vaikutuksensa. Mielenterveyden ongelmat vahingoittavat aina työntekijää ja samalla laskevat työtehoa. Pahimmillaan ne johtavat sairauspoissaoloon ja sairausdiagnoosiin.
Mielenterveys koetaan araksi asiaksi, josta ei helposti muille puhuta. Siihen on kuitenkin syytä rohkeasti tarttua. On tärkeää, että työpaikalla on toimintamallit eri tilanteisiin, esim. varhaisen välittämisen mallin kautta. Ketään ei saa jättää yksin. Jos huomaat muutoksia, kysy kaverilta mitä kuuluu ja onko kaikki hyvin. Olitpa sitten esihenkilö tai muu työkaveri. Esihenkilön rooli näissä asioissa on erityisen tärkeä.
Tärkeää on, että saamme ajatukset välillä pois työasioista.
Työntekijää voidaan tukea monella tavalla ja työtä voidaan muokata työntekijän työkykyä vastaavaksi. Tähän tarvitaan usein terveydenhuollon ammattilaisten apua. Onneksi meillä Suomessa on hieno työterveyshuoltojärjestelmä, josta saa tukea. Sieltä saa monenlaista apua matalalla kynnyksellä, sellaistakin, josta et ehkä vielä tiedäkään.
Iso merkitys on myös sillä, mitä teemme vapaa-ajalla. Jokaisella pitäisi olla keinoja informaatiokuorman tai muiden työpaineiden aiheuttaman stressin purkamiseen. Tärkeää on, että saamme ajatukset välillä pois työasioista. Myöskään unen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Näillä eväillä työpaikasta saadaan varmasti mielenterveyttä tukeva.
Olin elokuussa kunta-alan Lappeenranta-seminaarissa. Siellä nousi esille monia työhyvinvoinnin perusasioita: työn mielekkyys ja merkityksellisyys, nähdyksi tuleminen, oman ja toisen roolin ja osaamisen kunnioitus, mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, läsnä oleva, palveleva johtajuus ja avoin päätöksenteko sekä yhteisten arvojen kunnioitus arjessa. Näillä eväillä työpaikasta saadaan varmasti mielenterveyttä tukeva.
Itseeni teki erityisen vaikutuksen tässä lehdessä oleva Kalle Päätaloa käsittelevä juttu. Se vei minut yli 40 vuoden takaisiin lukioaikoihin, jolloin luin Päätalon Koillismaa-sarjan ja siihen mennessä ilmestyneet Iijoki-sarjan teokset. Se terapia kantaa vieläkin. Pitääpä ottaa loputkin Iijoki-sarjan kirjat lukuvuoroon.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
