Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pääkirjoitus: Ilmastonmuutosta voi hillitä myös työpaikoilla
Kirjoittaja: Kenneth Johansson, Telma-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja
Matkustanko työasioissa Helsingistä Vaasaan lentokoneella vai junalla? Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei yksilötasolla aina ole vaikeaa. Monesti riittää, kun miettii jokaisen työtehtävän ja arkisen askareen kohdalla, voisiko tämän tehdä toisin. Usein voi. Ja usein vaihtoehtoinen tapa toimia voi olla samalla pieni ilmastoteko.
Samaa periaatetta oman käyttäytymisen muutoksissa voi soveltaa mainiosti myös vesistöjen suojeluun. Laivan kannelta tai veneestä ei ole ensimmäistäkään syytä heittää roskia meriin tai järviin.
Esimerkiksi kahvikupillisen vesijalanjälki on noin 140 litraa.
Turvallisuusasioiden tavoin ympäristöasiat kuuluvat työpaikalla jokaiselle. Hiilijalanjälki on kaikille tuttu käsite, mutta vesijalanjälki jo monelle oudompi. Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö, yritys, kunta tai valtio kuluttaa vesivaroja kaiken kulutuksensa kautta. Esimerkiksi kahvikupillisen vesijalanjälki on noin 140 litraa.
Oman tai yrityksesi hiilijalanjäljen voit laskea osoitteessa ymparisto.fi ja vesijalanjälkesi osoitteessa vesi.fi.
Sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät ovat jo mahdollistaneet aiemmin utopistiselta tuntuneen paperittoman konttorin ja työnteon. Samalla ne ovat mahdollistaneet etätyön niille, joille se työn luonteen vuoksi on mahdollista. Tämä puolestaan vähentää liikennettä ja sitä kautta parantaa ilmanlaatua. Moni työpaikka on saattanut toimintaa tehostaessaan tehdä huomaamattaan samalla hyviä ilmastotekoja.
Materiaalien uusiokäyttö saattaa generoida uusia riskejä työntekijöille.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävillä toimilla on myös kääntöpuoli. Esimerkiksi materiaalien uusiokäyttö saattaa generoida uusia riskejä työntekijöille. Niihin on osattava varautua ja varmistettava työturvallisuus. Ilmastoystävällinen toiminta työpaikoilla edellyttää muutenkin vanhojen tapojen ja tottumusten muuttamista.
Ilmastoteeman lisäksi tässä Telman numerossa kerromme IPS-mallista, joka auttaa mielenterveyskuntoutujia työllistymään uudella tavalla, sekä etätyön voimaannuttavista vaikutuksista sen kuormittavuutta unohtamatta. Kannattaa lukea!
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
