Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Esihenkilö kertoo, että työntekijät ovat tukkanuottasilla keskenään. Yhteistyö ei suju. Nyt tarvitaan työyhteisösovittelua.
Työyhteisöissä muhii välillä selvittämättömiä ristiriitoja ja kiehuu voimakkaita tunteita. Aina kun saan avunpyyntöpuhelun, vastaan:
”Kun käydään dialogia, löydetään ratkaisuja ongelmiin.”
Kerran eräs epäuskoinen kysyi:
”Onko meillä mitään mahdollisuuksia, kun asiat on näin pahasti kustu?”
Kuulin kysymyksessä toivon kipinän.
Työyhteisösovittelu ei ole taikasauva, jota heilauttamalla kaikki muuttuu yhdessä yössä. Sen sijaan se on erinomainen keino selvittää, mikä työyhteisössä hiertää. Parhaita asiantuntijoita siinä ovat työyhteisön jäsenet. Siksi jokaista kuunnellaan. Ensin kahden kesken, sitten yhteisesti.
Yhteisissä keskusteluissa selvitellään monenlaisia asioita. Ne voivat olla vuosien takaisia sanomisia, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Puhutaan johtamisesta ja viestinnästä. Joskus keskustelun aiheena ovat pieniltä kuulostavat asiat – vaikkapa pussipuuron lämmittäminen työajalla tai monitoimitilan vuoraaminen omien lasten koulukuvilla.
Kiinnostavaa keskusteluissa on se, miten usein pienimmästäkin erimielisyyden aiheesta päädytään lopulta puhumaan työn tekemisen tavoista. Silloin monimutkaisiin ongelmiin löydetään toimivia ratkaisuja. Keskustelut osoittavat, miten sitoutuneita ihmiset ovat työhönsä sekä miten iso tarve ja taito heillä on työtänsä kehittää.
Ihminen ei kuitenkaan ole masiina. Sovitteluissa on aina läsnä paljon tunteita: loukkaantumisia, epäreiluuden tunteita, ulkopuolelle jäämisen tunteita, kostoa, vihaa, kaunaa, katkeruutta. Tunteet tulevat esiin puheissa, katseissa ja eleissä. On hienoa nähdä, miten avoin keskustelu riisuu aseet ja ihmiset kohtaavat toisensa tunteiden tasolla.
Pelko, että sovittelu menisi tappeluksi, on turha. Ihmiset eivät huuda toisilleen kasvokkain päät punaisena. Kun raastavimmat tunteensa on saanut purkaa sovittelijalle kahden kesken, pystyy vaikeistakin asioista puhumaan yhteiskeskustelussa asiallisesti. Sovittelijan kanssa on mahdollista myös harjoitella omien kokemustensa ja toiveidensa pukemista sanoiksi.
Jokainen sovitteluprosessi on vahvistanut ajatustani, että sovittelu ei ole vain ristiriitojen ratkomista vaan loistava työkalu kehittää työtä ja työyhteisöä monin tavoin.
Taina Mertasaari
Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelija
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
