
4 kysymystä kirjasta
Mona Moisala: Tyhmä työelämä – Kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot (Otavan tietokirjat, 2025)
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Pentti Sydänmaanlakka: Johtajan kokonaiskuntoisuus – haasteena jatkuva uudistuminen (Kauppakamari, 2022).
Kannustava, innostava ja tukeva eli koitan soveltaa kirjassani esittämiäni ajatuksia myös itse eli pysähtyä riittävän usein reflektoimaan omaa kokonaiskuntoisuuttani, noudattaa kohtuullisuutta kaikessa sekä säilyttää positiivinen ja kiitollinen asenne. Tällä tavoin pyrin elämään joka päivä mahdollisimman tietoisesti, uteliaasti ja täysipainoisesti.
Kokonaiskuntoisuus on sama asia kuin kokonaisvaltainen hyvinvointi, joka muodostuu fyysisestä, psyykkisestä, emotionaalisesta, henkisestä, sosiaalisesta ja ammatillisesta hyvinvoinnista sekä kyvystä uudistua jatkuvasti näillä osa-alueilla. Kokonaisvaltainen hyvinvointi mahdollistaa jatkuvan uudistumisen ja oman tehokkuuden pitkäaikaisen ylläpidon. Älykäs itsensä johtaminen on tämän kokonaisuuden hallintaa tavoitteena kokonaiskuntoisuus, jatkuva uudistuminen ja henkilökohtainen tehokkuus. Tältä pohjalta johtaja pystynee rakentamaan merkityksellisen ja mielekkään elämän.
Kokonaiskuntoisuus on riittävän hyvä kun itse on tyytyväinen omaan tilanteeseensa ja on muistanut huolehtia kaikista osa-alueista mahdollisimman tasapainoisesti. Tilanne eri osastoilla voi olla erilainen ja vaihdella ajan mukana, mutta kaikki osastot ovat tärkeitä ja niistä on pidettävä riittävän hyvää huolta. Mitään osastoa ei tulisi laiminlyödä ainakaan pitkäaikaisesti. Eri elämän tilanteissa niiden priorisointi voi tietenkin vaihdella melkoisesti. Tärkeitä on kyky pysähtyä säännöllisesti reflektoimaan omaa tilannettaan ja elää tietoisesti.
Johtaja kohtaa entistä nopeammin muuttuvan, yllätyksellisen ja hämmentävän toimintaympäristön, jossa maailman ja oman elämän hahmottaminen on haasteellista. Johtajan tulisi uudistua ja muuttua ainakin samaa tahtia kuin toimintaympäristö, mielellään vähän nopeammin ja ennakoiden tulevaa. Johtajan olisi osattava pistää sisäinen maailmansa järjestykseen, jotta hän voi hahmottaa ja ymmärtää kaoottista maailmaa paremmin. Tähän hän tarvitsee ripauksen stoalaista tyyneyttä ja viisautta.
Reflektointi on jatkuvan uudistumisen edellytys ja itsensä johtamisen yksi ydinosaamisista. Reflektointi on oman toiminnan, sen perusteiden ja seuraamusten arviointia ja pohtimista. Se on omien kokemusten systemaattista analysointia ja uudenlaisten toimintamallien hahmottelua. Reflektoinnin tulisi tapahtua arjen toiminnassa, ja sen tulisi olla olennainen osa työtehtäväämme. Reflektoinnin ytimessä ovat ihmettely ja kyseenalaistaminen. Reflektoinnilla meidän tulisi luoda edellytykset jatkuvalle uudistumiselle ja päästävä jatkuvan uudistumisen positiiviseen kierteeseen.
Mona Moisala: Tyhmä työelämä – Kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot (Otavan tietokirjat, 2025)
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.