Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Matkustanko työasioissa Helsingistä Vaasaan lentokoneella vai junalla? Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei yksilötasolla aina ole vaikeaa. Monesti riittää, kun miettii jokaisen työtehtävän ja arkisen askareen kohdalla, voisiko tämän tehdä toisin. Usein voi. Ja usein vaihtoehtoinen tapa toimia voi olla samalla pieni ilmastoteko.
Samaa periaatetta oman käyttäytymisen muutoksissa voi soveltaa mainiosti myös vesistöjen suojeluun. Laivan kannelta tai veneestä ei ole ensimmäistäkään syytä heittää roskia meriin tai järviin.
Turvallisuusasioiden tavoin ympäristöasiat kuuluvat työpaikalla jokaiselle. Hiilijalanjälki on kaikille tuttu käsite, mutta vesijalanjälki jo monelle oudompi. Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö, yritys, kunta tai valtio kuluttaa vesivaroja kaiken kulutuksensa kautta. Esimerkiksi kahvikupillisen vesijalanjälki on noin 140 litraa.
Oman tai yrityksesi hiilijalanjäljen voit laskea osoitteessa www.ymparisto.fi ja vesijalanjälkesi osoitteessa www.vesi.fi
Sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät ovat jo mahdollistaneet aiemmin utopistiselta tuntuneen paperittoman konttorin ja työnteon. Samalla ne ovat mahdollistaneet etätyön niille, joille se työn luonteen vuoksi on mahdollista. Tämä puolestaan vähentää liikennettä ja sitä kautta parantaa ilmanlaatua. Moni työpaikka on saattanut toimintaa tehostaessaan tehdä huomaamattaan samalla hyviä ilmastotekoja.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävillä toimilla on myös kääntöpuoli. Esimerkiksi materiaalien uusiokäyttö saattaa generoida uusia riskejä työntekijöille. Niihin on osattava varautua ja varmistettava työturvallisuus. Ilmastoystävällinen toiminta työpaikoilla edellyttää muutenkin vanhojen tapojen ja tottumusten muuttamista.
Ilmastoteeman lisäksi tässä Telman numerossa kerromme IPS-mallista, joka auttaa mielenterveyskuntoutujia työllistymään uudella tavalla, sekä etätyön voimaannuttavista vaikutuksista sen kuormittavuutta unohtamatta. Kannattaa lukea!
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun – ja lisää levottomuuttamme, toteaa Johanna Pulkkinen. Elämme dopamiinin aikakautta, jossa janoamme nopeaa palkintoa, myös työssä. Tämä ilmiö heikentää kykyä keskittyä ja palautua. Jokainen viestiääni tai värähdys katkaisee ajattelun. Vastaamatta jättäminen, saati sitten saapuneen viestin katsomatta jättäminen, lisää levottomuuttamme. Yksi meistä on TikTokin loppuunselaaja ja toinen aina valmiudessa oleva vanhempi. Somen
Laura Sokka: Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026) 1. Mitä stressiharha tarkoittaa? Stressiharha viittaa ajatusvääristymään, jossa stressi nähdään automaattisesti haitallisena ja vältettävänä. Kun käsityksemme stressistä on kallellaan negatiiviseen, se aiheuttaa ongelmia. Todellisuudessa stressissä on molemmat puolet: se voi olla haitallista, mutta myös auttaa kasvamaan. Jos yritämme päästä stressistä ja kuormituksesta eroon hinnalla millä