Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Jet lag väsyttää, laskee mielialaa ja suorituskykyä. Kokonaan aikaeroväsymykseltä ei voi välttyä, mutta näillä keinoilla sen vaikutuksia voi ainakin lieventää.
Aikaeroväsymyksen oireet johtuvat ihmisen vuorokausirytmin biologiasta. Ihminen nukkuu, herää ja on aktiivinen sen mukaan, mihin elimistö on tottunut. Vuorokausirytmiin vaikuttavat valo, lämpötila, ruokailu ja fyysinen aktiivisuus.
Nopea siirtyminen useiden aikavyöhykkeiden yli kiskaisee ihmisen aivan ”väärään” vuorokauden aikaan. Jet lagin oireita ovat väsymys ja siitä johtuva mielialan lasku. Myös reaktioajat pitenevät, suorituskyky laskee ja tarkkuus heikentyy.
Oma vuorokausirytmi joustaa ja sitä voi muuttaa, mutta se siirtyy vain noin tunnin vuorokaudessa. Esimerkiksi kolmen tunnin aikaeroon sopeutumiseen kuluu kolme vuorokautta. Näillä keinoilla jet lagin oireita voi lievittää:
1. Ennen matkaa voi olla hyvä siirtää unirytmiä kohdemaan rytmin suuntaan, jos se on käytännössä mahdollista.
2.Matkan aikana monet jet lagin vaikutuksista liittyvät itse matkustamiseen: lentokoneen matala ilmanpaine, ilman matala happipitoisuus ja kuivuus sekä paikallaan istuminen väsyttävät. Nautittu alkoholi ja kahvi kuivattavat elimistöä entisestään. Pyri juomaan paljon vettä tai alkoholittomia nesteitä lennon aikana.
3. Kohdemaassa sisäisen kellon tahdistamisessa auttavat valo, liikunta ja ruokailurytmi. Pyri ajoittamaan ne kohdemaan vuorokausirytmin mukaisiksi. Jos esimerkiksi saavut kohteeseen aamulla tai aamupäivän aikana, kevyt liikunta ja valo herättävät elimistöä. Syö mieluummin kevyt aamiainen, älä raskasta ”illallista”.
4. Melatoniinia voi käyttää nukahtamisapuna, jos unirytmin siirtäminen tuottaa vaikeuksia. Lääke otetaan noin kaksi tuntia ennen toivottua nukahtamista.
Artikkeliin on haastateltu unitutkija Hanna Ollilaa, joka työskentelee vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa.
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
