Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Diginä, etänä vai mobiilisti? Työtehtävät kulkevat jo mukana, mutta myös työterveyshuolto voi saavuttaa matka- ja etätyöntekijän.
Työ ja työntekijät liikkuvat, mutta työterveyshuollon palvelut on usein nakutettu yhteen ja tiettyyn paikkaan. Digitaaliset toimintatavat ovat vähäisiä, mutta muutosta on luvassa: työterveyshuoltokin alkaa toimia diginä.
DigiTANO-hankkeessa selvitettiin, miten etä- ja matkatyöntekijöiden työterveyspalveluja voidaan kehittää. TANO on lyhenne sanoista tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus. Ne ovat työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa.
Toiminnan tavoitteena on lisätä työntekijöiden ja -antajien työhyvinvointitietoja ja -taitoja. Myös asenteiden ja toimintatapojen olisi tuettava työkykyä ja terveyttä.
Työsuojelurahaston rahoittaman yhteishankkeen toteuttivat Turun ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto. Lisäksi mukana oli Työterveyslaitoksen asiantuntijoita ja työterveyspalveluita tuottavia organisaatioita.
Motivointia monin eri tavoin
Työterveyshuollossa painopiste on muuttunut sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn ja terveyden ylläpitämiseen. Kun rutiiniprosesseja aletaan automatisoida ja digitaaliset palvelukanavat otetaan käyttöön, tärkeää on, että asiakkaat sitoutuvat omaan hoitoonsa ja terveytensä vaalimiseen.
Matkatyöläiselle pidempikestoinen etäohjaus ja palaute verkossa koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.
Verkossakin pääsee lähelle: työterveyshuollon ammattilaiset voivat motivoida, kannustaa ja tukea työntekijää monin eri tavoin.
Lyhyisiin tiedonantoihin soveltuu esimerkiksi työpaikan intranet, henkilökohtaiseen neuvontaan käy muun muassa chat-palvelu ja Yammer-keskustelu. Etäohjaussovelluksia hyödynnetään pidempiaikaisissa ohjauksissa.
Ajasta ja paikasta riippumatta
Hankkeen aikana työterveyshuoltojen tiimit pohtivat matkatyöhön ja hyvinvointiin liittyviä tietosisältöjä: miten ja missä niin kutsuttua eLearning-materiaalia on paras esittää. Matkatyöläiselle pidempikestoinen etäohjaus ja palaute verkossa koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.
Ennen digipalvelujen käyttöä ohjaajan ja asiakkaan olisi hyvä tavata edes kerran kasvokkain. Kohtaaminen osallistaa, sitouttaa ja luo luottamusta. Jos kyseessä on digitaalinen ryhmäohjaus, osallistujilla pitäisi olla henkilökohtaisia tavoitteita. Näin motivaatio säilyy paremmin.
Matkatyöntekijät tarvitsevat sosiaalista tukea, ja tiedonkulku on varmistettava ajasta ja paikasta riippumatta. Yrityksen sisäinen sosiaalinen media mahdollistaa myös vertaistuen ja toimii jaetun asiantuntijuuden alustana: ryhmän jäsenet voivat jakaa kokemuksiaan.
Digipalvelut tukevat matkatyötä
Ulkomaan komennuksilla työskenteleviä on hankala saada terveystarkastuksiin, kun lähtö keikalle saattaa tulla lyhyellä varoitusajalla. Siksi DigiTANO-hankkeessa kokeilijoiksi valittiin ryhmä paljon matkustavia työntekijöitä.
Teollisuuskonserni ABB:n matkatyöntekijät osallistuivat digitaaliseen yksilöohjaukseen terveystarkastuksen jälkeen. Yammer-palveluun luotiin tietovarasto, avoin viestintäkanava ja blogi, jossa kuvattiin ajankohtaisia matkatyöhön liittyviä teemoja. Palvelukokonaisuuden toteuttivat työterveyshoitajat ja työfysioterapeutti.
Nordeassakin eLearning-materiaalin suunnitteli moniammatillinen tiimi: työterveyshoitaja, -lääkäri ja -fysioterapeutti. Työntekijöiden kanssa kartoitettiin yksilöllisiä tarpeita myös puhelimessa tai Skypen välityksellä. Digipalvelut koettiin hyödyllisiksi ja käteviksi.
Digitaalisessa ohjauksessa ja neuvonnassa tärkeitä elementtejä ovatkin positiivinen kannustus, myönteisyys ja motivointi.
Julkaisussa annetaan verkko-ohjaajalle konkreettisia vinkkejä. Esimerkiksi persoonattoman massaviestin sijaan yksilöllisempi ja kannustavampi palaute on ”Hyvä Matti, hienosti tsempattu!”.
Digitaalisessa ohjauksessa ja neuvonnassa tärkeitä elementtejä ovatkin positiivinen kannustus, myönteisyys ja motivointi. Ohjaaja voi miettiä muun muassa, miten hymy näkyy verkossa. Opas neuvoo, että kirjallisessa palautteessa hymiöllä voidaan välittää tunnetta kirjoitettuun tekstiin.
Muotoillaan uutta wow’ia
Meneillään on myös palvelumuotoiluun liittyvä hanke osana Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaa NewWoW Crafting -hanketta. Tavoitteena on luoda uudenlaista yhteistyötä pk-yrityksien ja työterveyshuoltojen välille ja siten tukea työkykyä ja terveyttä.
Työterveyshuoltopalvelujen käyttöä sekä yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistyötä selvitetään kyselyin. Työpajoissa kehitetään työterveysyhteistyön uusia muotoja.
Aiheeseen liittyvässä seminaarissa pohdittiin muun muassa, mitä työn muotoilu tarkoittaa työajassa, -tavoissa ja -tiloissa. Lisäksi käsiteltiin sitä, miten työhyvinvointi ja tuottavuus ovat yhteydessä työn muotoiluun mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä.•
Lähteet:
Työsuojelurahaston sivustolla TSR-rahoitteinen tutkimus DigiTANO, Työterveyshuoltojen digitaalisesti tuetut tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen käytännöt mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
