
Metsäkoneenkuljettajan työ on istumatyötä ja työvuorot venyvät 12-tuntisiksi
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Lentokonekuormaajien työasennot ovat usein toispuolisia ja hankalia. Swissport Finland toteutti yhteistyössä työnopastajien, työsuojelun ja asiantuntijan kanssa kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli tehdä hyvästä ergonomiasta lentokonekuormaajien arkea. Tulokset ilahduttavat, ja jatkokehitystä on tulossa.
”Ergotutorit kiertävät työn ohessa katselemassa, miten kuormittavasti kukin työnsä tekee, ja tarvittaessa annamme vinkkejä. Eri osastoilla on omat haasteensa hyvän työasennon löytämisessä. On ahtautta, kurottelua, nostamista ja toistuvia liikkeitä.
Hankkeen aikana tehtiin kaikille opaskirja, jossa on teorian lisäksi kuvattu hyväksi koettuja työtapoja. Se on käytännönläheinen ja siinä on paljon selventäviä kuvia. Siitä on kovasti tykätty.
Suhtautuminen muiden työntekijöiden keskuudessa on ollut positiivista. Varmaan siksikin, että näitä asioita ei tule kertomaan kukaan ylhäältä vaan me tutorit, jotka sitä hommaa teemme itsekin.
Ihmiset kiinnittävät ergonomiaan huomiota enemmän kuin ennen. On ymmärretty, että ei kannata rikkoa itseänsä, kun voi tehdä fiksumminkin.”
”Lentokonekuormaajien työssä on ergonomian kannalta kaksi usein huomaamatonta riskiä. Kiireen tunne ohjaa oikaisemaan hyviä työtapoja, ja vaikka kuormaajilla olisi painavien taakkojen käsittelyssä hyvä tekniikka, saatetaan kevyiden taakkojen siirtämistä pitää helppona. Nämä tekijät altistavat etenkin toispuoleiselle työskentelylle, puutteelliselle keskivartalon lihastuelle ja liian vähäiselle jalkojen käytölle.
Hankkeen osallistumisprosentti oli ilahduttavan korkea. Ergotutorit kiinnostuivat ja sitoutuivat uuteen työrooliinsa. Vaihtelevia tapoja ohjata erilaisia persoonia harjoiteltiin, myös huumori on tärkeää. Erityisesti työn symmetrinen tekeminen on mennyt hyvin perille.
Esimiesten ja henkilöstöjohdon tuki on ollut vahva. Erityisesti työnteko symmetrisemmin kehoa rasittaen on lisääntynyt merkittävästi.”
”Hyvä työergonomia ja omasta kunnosta huolehtiminen ovat kuormaus- ja rahtipuolella erityisen tärkeitä, sillä työ on fyysisesti haastavaa. Samanlaisena toistuva kuormitus vuodesta toiseen voi myös käydä keholle raskaaksi.
Ennen hankkeen aloittamista tehtiin Työterveyslaitoksen työn kuormittavuuden mittaus. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin syy sairauspoissaoloille, ja heikko työergonomia liittyy myös moniin työtapaturmiin. Etsimme uutta mallia kehittää toimintaa.
Opastajiksi koulutettiin työntekijöiden joukosta ergotutoreita, ja tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Hankkeessa painotettiin ennaltaehkäisyä: jokainen voi tehdä pieniä arkisia tekoja päivittäin.
Jatkossa seuraamme ja kehitämme työergonomiahanketta, ja teemme yhteistyötä fysioterapeuttien kanssa.”
Lue lisätietoja hankkeesta Työsuojelurahaston verkkosivuilta.
Modernin metsätyökoneen ohjaamossa on hiljaista ja lämmintä. Ja helteellä puolestaan mukavan viileää. Nykypäivänä haasteena ovatkin pitkät vuorot ja jatkuva istuminen.
Etätyössä tarvitaan uudenlaista sosiaalista älykkyyttä, kun tunnetilatkin pitäisi aistia verkon kautta. Työyhteisössä jokainen on vastuussa viestinnän tehosta ja kommunikoinnin sujuvuudesta.
Kalakauppias Max Grönholm ei suostu nimeämään lempikalaansa, sillä ei ole olemassa kalaa, josta hän ei hyvin valmistettuna pitäisi. Lempivedeneläviään Maxin Kala on myynyt vuodesta 2016 Espoon Kauklahdessa. Max perusti kaupan vanhaan puutaloon kiemuraisen kylätien varrelle, ja siitä asti kauppa on käynyt. Jopa niin hyvin, että viime vuonna myymälä siirtyi isompiin tiloihin Kauklahden Lasihyttiin. Intohimo tuoreeseen
Maailmanlaajuinen koronavirus yllätti yhteiskunnan ja liike-elämän maaliskuussa. Pahiten osumaa otti ravintola- ja matkailuala. Ravintoloitsija Henri Alén tiesi, että kriisijohtamisessa tärkeintä on viestiä selkeästi. Vain näin voi selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin – jos siitä on mahdollista selvitä.