Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Helsingin Kivikossa toimivan Sortti-jäteaseman ryhmäesimiehenä työskentelevän Kimmo Pesosen tiimissä kaikki työntekijät tekevät kaikkea.
– Eri tehtävissä toimiminen päivän aikana tekee mielellekin hyvää. Tehtäväkierron ansiosta työt ovat vaihtelevia. Kenenkään ei tarvitse tehdä samaa mekaanista työtä pitkään. Uusia työkoneita tosin saa käyttää vasta koulutuksen jälkeen, Pesonen kertoo.
Sortti-asemilla töihin kuuluu asiakaspalvelua, painavien kappaleiden nostamista ja siirtämistä trukeilla sekä jätelavojen tiivistämistä koneellisesti.
– Ergonomia-asiat otetaan meillä vakavasti. Työterveys kartoittaa tilanteemme tarvittaessa. Lisäksi kierrätämme muilla asemilla hyväksi koettuja käytäntöjä. Samoja virheitä ei kannata toistaa jokaisessa paikassa erikseen, Pesonen toteaa.
Työntekijöiden toiveita kuunnellaan hänen mukaansa hyvin. Hierarkia on matala, joten tekijöiden ääni kuuluu. Vuosi sitten asemalla otettiin toiveesta käyttöön sähköpöydät. Myös työtuolit ovat säädettävissä, ja uudessa trukissa on hydraulinen penkki, joka ottaa huomioon työntekijöiden erilaiset painot.
– Aina ei ole kaikille itsestään selvää, mihin ja mitä varten tarvitaan esimerkiksi erilaisia työtuolien pumppuja, vimpaimia ja säätöjä. Meidän pitäisi muistaa käyttää meille tarjottuja mahdollisuuksia. Ergonomisia haasteita on paljon – kuten on porukkaakin, Pesonen pohtii.
Luomutilalla riittää kiirettä tasaisesti ympäri vuoden, tietää Simo Larmo.
Puhtaan luomun puolesta
Suomusjärvellä Salon kupeessa yli 100-vuotiasta Birkkalan sukutilaa luotsaava kolmekymppinen Simo Larmo on keskittynyt speltin luomuviljelyyn.
Maatalousyrittäjän päivät venyvät kiivaimpaan kylvö- ja sadonkorjuuaikaan helposti 14-tuntisiksi. Kasvukauteen kuuluu myös rikkaruohojen torjuntaa, ja kylvöjen välillä pelloilla kasvatetaan apilanurmea, joka murskataan ja sekoitetaan maaperään multavuutta parantamaan.
– Luomutilalla kiirettä riittää tasaisesti ympäri vuoden. Ruuhkahuippuja tasaa se, että myllytyksen piikit osuvat talveen. Silloin käytämme aikaa myös tuotannon tehtäviin kuten pakkaamiseen, Larmo kertoo.
Pitkät päivät traktorissa ovat ergonomisesti haastavia. Myllytyöpäivät ovat lyhyempiä, mutta niihin liittyy paljon jaloilla oloa ja taakkojen nostamista.
– On tärkeää tietää, missä asennossa traktorissa istuu. Kropassa ei saa olla vääntöä. Kopissa voi olla myös todella lämmintä. Ilmastoinnin toimivuus on varmistettava ja suodattimet puhdistettava ennen kautta. Tarpeen vaatiessa joissakin tehtävissä on käytettävä hengityssuojaimia, Larmo listaa.
Birkkalan tilalla on neljä ulkopuolista työntekijää. Larmo kertoo muistuttavansa välillä venyttelyn tärkeydestä. Samoin nostamisesta on annettu selkeät ohjeet.
– Kaupungin ergonomia-asioiden asiantuntija on käynyt muutaman kerran antamassa meille vinkkejä. Koneiden kanssa pelatessa on tärkeää pitää työturvallisuusasiat mielessä, Larmo sanoo.
Heikki Paakkanen on huomannut, että oikeat työasennot ja työtavat saattavat helposti unohtua poikkeustilanteissa.
Työssä kaiken aikaa
Pila- ja sarjakuvapiirtäjä Heikki Paakkasen työ ei aina katso aikaa tai paikkaa. Työuransa vapaana toimijana tehnyt Paakkanen sanoo työskentelevänsä silloin kun töitä on tehtävänä – vaikka kahvilassa, erityistapauksissa linja-autossa tai sairaalan sängyssäkin.
Oikeat työasennot ja -tavat unohtuvat helposti poikkeustilanteissa. Linja-autossa hän päätyi piirtämään tekniikan pettäessä. Lähetys työhuoneelta tilaajalle epäonnistui, mutta Paakkanen piirsi tilatun pilakuvan uudelleen muistista matkalla Someron työhuoneelta Helsingin asunnolle.
– Bussi heittelehti talviliukkailla, joten jokainen pysähdys oli kullanarvoinen. Tilaaja sai työn ajallaan, Paakkanen muistelee.
Viime joulukuussa 70 vuotta täyttänyt Paakkanen työskentelee edelleen aktiivisesti ja piirtää säännöllisesti pilapiirroksia Ilta-Sanomiin ja Somero-lehteen.
Hän kertoo vaihtavansa usein asentoaan työtä tehdessään. Välillä piirtäminen sujuu seisten, välillä taas istuen toinen jalka koukussa takapuolen alla.
– Olen liikkuvaista sorttia. Pöytätennistä olen pelannut pitkään, ja viitisen vuotta sitten löysin myös miekkailun. Liikunta pitää vaivat loitolla, Paakkanen uskoo.
TV director Tuomas Milonoff had a burnout although he was doing what he loved. According to Milonoff, the signs of one’s own burnout are difficult to recognise. Therefore, the work community can play an important role in the first steps of recovery. Creativity has returned to the life of TV director Tuomas “Tunna” Milonoff. “The
Tv-regissören Tuomas Milonoff blev utbränd trots att han älskade sitt arbete. Han säger att det är svårt att själv känna igen tecknen på utmattning. Därför kan arbetsgemenskapen spela en avgörande roll för att börja återhämtningen. Kreativiteten har återvänt till tv-regissören Tuomas ”Tunna” Milonoffs liv. – Den kreativa processen är det finaste med mitt jobb, säger
”Social resilience means the ability to cope with difficult situations together, finding solutions together and building a work community in which everyone feels part of something bigger,” says Krisse Lipponen, Work Advisor. Resilience is reflected in how well we cope with everyday challenges. It is based on how we treat each other and how meaningful
Social resiliens innebär förmågan att klara av även svåra situationer tillsammans, hitta lösningar tillsammans och bygga upp en arbetsgemenskap där alla känner att de är en del av något, berättar arbetshandledare Krisse Lipponen. Resiliensen syns i hur väl vi klarar av utmaningar i vardagen. Den baserar sig på hur vi behandlar varandra och hur meningsfullt