– Työturvallisuuteen liittyvän tiedon kerääminen on turhaa, ellei sitä kukaan hyödynnä, sanoo TTK:n toimitusjohtaja Rauno Hanhela (edessä) . Neuvonpidossa sohvalla Pasi Paukkonen (vasemmalla), Kari Laine ja Päivi Rauramo.

Työturvallisuus

• 21.02.2017

Tieto on valtaa työ­turvallisuu­dessakin

Tieto on valtaa, mutta hyödyllisinkin tai ajankohtaisinkin tieto on turhaa, jollei sitä käytetä. ILOn kansainvälistä työturvallisuuden teemapäivää 28.4. vietetään suomalaisittain nimellä ”Tiedosta turvaa”. Päivä keskittyy työturvallisuustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen.

Tehdäänkö työpaikallasi turvallisuushavaintoja tai selvitetäänkö henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia? Käsitteleekö ylin johto kerättävää tietoa? Hyödynnetäänkö tietoja päivittäisessä päätöksenteossa ja kehittämisessä vai jääkö tieto käyttämättä? Kuinka tietoa käytetään turvallisuuden parantamiseen? Mikä on työntekijän rooli?

Näitä asioita pohditaan ILOn (kansainvälinen työorganisaatio, International Labour Organization) järjestämänä kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä. Päivää vietetään 28.4., ja ILO on nimennyt tämän vuoden teemaksi ”Optimize the Collection and Use of OSH (Occupational Safety and Health ) Data” eli suomalaisittain ”Tiedosta turvaa”.

Teeman puitteissa järjestetään viisi aamupäivän tilaisuutta ympäri Suomea, ja niissä käsitellään asiantuntijoiden ja työpaikkaesimerkkien kautta sitä, miten työpaikoilla kerättävää tietoa voi ja kannattaa hyödyntää. Jotta voidaan parantaa työturvallisuutta ja -terveyttä suomalaisilla työpaikoilla, paitsi tiedonkeruun myös tutkimuksen ja tiedon hyödyntämisen pitää toimia.

Työpaikoilla kerätään paljon tietoa turvallisuudesta. Esimerkiksi velvollisuus selvittää vaaroja perustuu työturvallisuuslakiin ja koskee kaikkia työnantajia toimialasta ja työntekijöiden lukumäärästä riippumatta.

– Meillä syntyy tänä päivänä hirveä määrä erilaista työturvallisuustietoa. Tietoa syntyy esimerkiksi vaarojen tunnistamisesta, riskien arvioinnista, turvallisuusselvityksistä, turvallisuusilmoituksista, läheltä piti -tilanteiden dokumentoinnista ja niin edelleen. Tietoja voidaan kerätä myös esimerkiksi henkilökunnan hyvinvointia seuraamalla, tekemällä kyselyitä tai vaikkapa kevyenä ratkaisuna laitteella, jolla voi painaa työpäivän päätteeksi Miten päivä meni -hymiötä, kertoo Työturvallisuuskeskus TTK:n toimitusjohtaja Rauno Hanhela.

Jotta kerätty tieto välittyy eteenpäin, kanavat on syytä pitää kunnossa.

Tieto on turhaa, jos se jää hyödyntämättä

Rauno Hanhela toteaa, että työturvallisuustiedon kerääminen on tyypillisesti paremmalla tasolla kuin sen hyödyntäminen. Hän nostaa esimerkiksi jokavuotisen monien työpaikkojen perinteen, työhyvinvointikyselyn. Jotta se ei olisi vain välttämätön paha, jokaisella työpaikalla olisi hyvä kysyä, onko siitä hyötyä tai millaisia parannuksia sen perusteella tehdään.

Tietoa on kerätty turhaan, jos se jää hyödyntämättä.

– Ei kukaan halua olla mukana keräämässä tietoa, jos taustalla on ajatus, ettei sitä kukaan koskaan käytä. Tiedon hyödyntämisen kannalta ratkaisevaa on, miten työsuojelun yhteistoiminta ylipäätään toimii työpaikalla.

Ja jotta tieto välittyy eteenpäin, kanavat on syytä pitää kunnossa. Ihannetapauksessa työpaikalle onnistutaan luomaan avoin kulttuuri, jossa asioita uskalletaan ottaa puheeksi ja että työntekijät tuntevat, että asiat myös käsitellään ja tietoa hyödynnetään.

Hanhela toteaa, että idea voidaan työpaikan koosta ja kulttuurista riippuen käsitellä vaikka kahvipöydässä.

– Tärkeää on ratkaista, miten asioita viedään eteenpäin.

Verkostoituminen on hyödyllistä

Maailma on tulvillaan tietoa, ja yhä enemmän korostuu juuri oman työyhteisön tarpeisiin soveltuvan tiedon löytäminen.

– Aina voi googlata asiasanoja, jotka sitten vievät satunnaiseen tiedonlähteeseen. Mutta asiallisen tiedon kaivaminen voi olla työlästä, Hanhela toteaa.

TTK haluaa tarjota luotettavan tietolähteen ja ohjata tarvittaessa myös kumppanien palveluiden ääreen. Tärkeää on systematiikka, miten sisäistä ja ulkoista tietoa hyödynnetään yhdessä ja rinnakkain.

Tiedon keruussa ja sen soveltamisessa ovat erilaiset verkostot osoittautuneet tehokkaiksi. Verkostot voivat olla epävirallisiakin, mutta Suomessa toimii myös useita yritysten yhteenliittymiä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.