Työturvallisuus

• 21.02.2017

Oma asenne lisää työ­turvallisuutta Kittilän kulta­kaivoksella

Kaivostyön riskilista tulipalosta kemikaalialtistukseen haastaa työntekijät kiinnittämään huomiota turvallisuuteen joka päivä. Vaikka työnantaja vastaakin aina työpaikan työturvallisuudesta, Kittilän kultakaivoksessa urakoitsijan työnjohtajana työskentelevän Miia Kuusikosken näkemys on selvä – myös oma asenne on erittäin tärkeä.

Vuosia sitten silloisessa kaivostyöpaikassa sattunut läheltä piti -tilanne on jäänyt Miia Kuusikosken mieleen lähtemättömästi.

– Työskentelin poraajana tunnelissa, kun yhtäkkiä louhoksen katosta romahti kiveä alas. Pudonnut kivenjärkäle oli parimetrinen. Jos olisin ollut muutaman metrin sivummassa, olisin jäänyt alle. Muistan vieläkin, miltä romahdusta edeltänyt kallion vavahtelu selässä tuntui.

Tapaus sai miettimään turvallisuutta, muttei vaikuttanut Kuusikosken työmotivaatioon. Kaivostyössä olosuhteet ovat epävakaat, joten työoloihin liittyviä riskejä voi olla vaikea arvioida ennakkoon. Syvemmälle maan sisään mentäessä kalliopaine kasvaa ja saa kiven halkeilemaan ja pullistumaan. Oman haasteensa tuo vesi, joka pyrkii alaspäin ja tekee tunneleiden pohjasta liejuisen ja liukkaan.

– Tässä nytkin työn alla olevassa tunnelissa vastaan tullut kiviaines on välillä ollut todella huonoa, epätasaista ja pehmeää. Kiveä on pudonnut katosta niin hallitsemattomasti, ettei tunnelia ole päästy edes tukemaan. On täytynyt tehdä paljon työtä, että porausta on voitu jatkaa, Kuusikoski kertoo ja virnistää.

– Mutta kulta onkin aina vähän huonossa kivessä.

– Kaikki täällä työskentelevät osaavat suhtautua työturvallisuuteen asian vaatimalla vakavuudella, sanoo Miia Kuusikoski.

Riskit tekevät varovaiseksi

Kuusikosken monipuolisen kaivostyökokemuksen, kuten poraajan ja panostajan työn, myötä realiteetit ovat selvät.

– Näissä hommissa ei voi pelätä, muuten työnteosta ei tulisi mitään. Kaikki täällä työskentelevät tietävät kaivosolosuhteiden riskit, ja osaavat suhtautua työturvallisuuteen asian vaatimalla vakavuudella, hän miettii.

Samaa mieltä on tuotannonvarmistaja Kari Herukka, joka painottaa ennakoinnin tärkeyttä. Hänen työhönsä kaivoksen tunneleissa ja maan päällä kuuluu muun muassa valvoa ja tarvittaessa opastaa henkilökohtaisten suojavarusteiden käytössä.

Sekä Herukka että Kuusikoski tuumaavat, että työntekijän omalla asenteella on suuri merkitys työturvallisuuteen. Henkilökohtaisista turvavälineistä ja niiden oikeaoppisesta käytöstä huolehtiminen sekä tarkkaavainen asenne ovat edellytykset turvalliseen työntekoon.

Turvallisuusasiat käydään aina ensimmäisenä läpi päivittäisissä palavereissa, ja poikkeamat raportoidaan aina, kun niitä ilmenee. Tärkeää on myös ajoneuvojen säännöllinen tarkastaminen ja huolto – maan alta malmia maan päälle murskattavaksi kuljettavat kuorma-autot kestävät vaativissa kaivosolosuhteissa käyttökuntoisina vain muutaman vuoden.

– Turvallisuusasioissa auttaa myös toimiva aloitejärjestelmä. Kuka tahansa voi tehdä parannusehdotuksen, ja täällä ollaan valmiita muuttamaan toimintatapaa tai työkaluja. Parannuksiin johtaneet aloitteet palkitaan, Herukka kertoo.

Työturvallisuutta parannetaan myös kannustinten avulla.

– Osa tuotantopalkkioista on sidottu turvallisuuteen eli se näkyy suoraan työntekijän lompakossa, kertoo työsuojelupäällikkö Teemu Pitkänen.

Tuotannonvarmistajat Kari Herukka (vas.) ja Joni Kangas työskentelevät sekä maan alla että päällä. Heidän tehtävänään on valvoa muun muassa henkilökohtaisten turvavarusteiden käyttöä.

Työkortti on arjen Riskikartoitusta

Kaivoksen omistajan, kanadalaisen Agnico Eaglen, työturvallisuuskäytäntöihin kuuluu päivittäin työntekijän ja työnjohtajan yhdessä täyttämä työkortti. Se on 4-sivuinen, A5-kokonen paperi, johon listataan päivän työtehtävät, tehdään riskikartoitus ja kirjataan mahdolliset puutteet tai muutokset olosuhteissa sekä muut huomionarvoiset asiat.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi työkohteessa havaittu pöly, ilmanvaihdon ongelmat, tunnelin huono kiviaines tai halkeama. Työnjohtajan tehtävänä on kirjata joka päivä mahdolliset korjaamattomat riskitekijät tai toimenpiteitä vaativat seikat sähköiseen järjestelmään.

Kittilässä työkortti otettiin käyttöön vuonna 2010. Kortista on eri työtehtäviä varten noin 30 erilaista versiota.

– Ainahan uudet käytännöt aiheuttavat ensin vastustusta. Meillä nuorempi sukupolvi on ottanut kortin vastaan parhaiten, työsuojelupäällikkö Pitkänen summaa kokemuksia.

– Nyt käytäntöön aletaan kuitenkin jo tottua, ja se on hyvin otettu osaksi päivittäisiä rutiineja.

Työsuojelutoiminta kaivoksessa on laajaa ja mukana on jäseniä jokaisesta henkilöstöryhmästä. Turvallisuusselvitykset kuuluvat asiaan siinä missä riskikartoitusten ja työohjeidenkin laadinta.

– Työturvallisuus kulminoituu tapaturmataajuuteen. Meillä tapaturmataajuus on matalampi kuin teollisuudessa yleensä, vaikkemme Suomen paras tällä saralla olekaan, Pitkänen sanoo.

– Nyt luku näkyy intranetin etusivulla, mutta tarkoituksena on tuoda laskuri myös näkyviin työmaalle. Urakoitsijoiden valvonta on hankalaa ja tuo työhön omat haasteensa.

Teemu Pitkäsen työura kaivoksella käy jo kahdeksatta vuotta. Ensimmäinen työpaikka oli rikastamon kunnossapidossa.

Jokaisella maan alla työskentelevällä on Työturvallisuus­kortti-koulutuksen lisäksi Tulityökortti-koulutus ja sen myötä ensi­sammutustaidot.

Suojapaikkoja tulipalon varalta

Kaivostyön suurin riski maan alla on tulipalo. Paloalueella voi olla satakin ihmistä, ja sammutustyöt tunneliverkostossa ovat vaikeita. Tulipalosta aiheutuva savu ei pääse ulos, ja hengitysilma muuttuu hetkessä myrkylliseksi.

Työntekijöiden henkilökohtaisiin turvavarusteisiin kuuluu pelastautumislaite, jonka kautta hengitettävän lisähapen avulla tunnelista voi pelastautua. Kaivoksessa on tulipalon varalta erillisellä ilmanvaihdolla varustettuja suojapaikkoja, jonne henkilöstön tulee palon syttyessä hakeutua.

Uutta tunnelia räjäytetään aamu- ja iltavuoron välissä joka päivä. Räjäytyksen jälkeen on kahden tunnin tuuletustauko, jolloin poistetaan räjäytyksestä aiheutuneet savukaasut. Räjäytysten johdosta työilmassa on häkää, ammoniakkia ja typen oksideja. Vasta tuuletuksen jälkeen seuraava vuoro pääsee työhön.

Kaivoksessa on kaksi pelastusorganisaatiota. Maan päällä toimiva organisaatio vastaa tehdaspalokuntaa, toinen yksikkö on koulutettu kaivospelastukseen. Kittilän pelastuslaitokselle on matkaa noin 50 kilometriä ja Sirkan pelastuslaitokselle noin 40 kilometriä. Oma varautuminen hätätilanteisiin on tärkeää, koska ulkopuolisen avun saaminen kaivosalueelle kestää noin tunnin verran.

Jokaisella maan alla työskentelevällä on Työturvallisuuskortti-koulutuksen lisäksi Tulityökortti-koulutus ja sen myötä ensisammutustaidot, jos esimerkiksi työkoneessa syttyy tulipalo. Palon alku tulisikin saada heti sammutettua, sillä suuri kone polttoaineineen, öljyineen ja muine palavine materiaaleineen voi palaa jopa vuorokauden.

Neljä tuntia on maksimiaika yksin työskentelylle maan alla.

Maan alla käytettävä työkoneeet myös huolletaan maan alla.

Poraajan työterveysriskit

Poraajan työ onkin hyvä esimerkki riskialttiista kaivostyöstä. Poraus tehdään koneellisesti maan alla. Kallioon porataan tiettyyn järjestykseen reikiä, jotka myöhemmin panostetaan ja räjäytetään noin 4,6 metriä kerrallaan. Irtokivet poistetaan, ja kallio tuetaan koneellisesti useita metrejä pitkillä pulteilla. Lisäksi tuennassa käytetään ruiskubetonointia ja tarvittaessa verkkoa ja vaijeripulttausta.

Vaikka työkoneissa on hyvät valot, ovat tunnelit ja kaivoskäytävät pimeitä. Pimeiden, suljettujen tilojen vuoksi työntekijöiden soveltuvuutta maan alaiseen työhön testataan jo työhöntulotarkastuksessa. Poraaja työskentelee yksin tunnelissa, joten työkavereiden kanssa jutustelemaan pääsee vain tauoilla. Neljä tuntia on maksimiaika yksin työskentelylle maan alla, viimeistään sen jälkeen ollaan yhteydessä työnjohtajaan tai kollegaan radiopuhelimella tai kasvokkain.

Kivessä on arseenia sekä pieniä määriä asbestia, jotka altistavat kaivoksessa työskentelevän eri sairauksille. Pitkä arseenialtistus voi aiheuttaa muun muassa eturauhassyöpää.

Porauksesta aiheutuu paljon kivipölyä, joka tekee hengitysilman vaaralliseksi. Pitkän altistumisen johdosta epäpuhtaudet kertyvät hengitysteihin, vaurioittavat keuhkoja ja voivat johtaa työperäiseksi sairaudeksi luokiteltavaan pölykeuhkoon.

– Tämän vuoksi hengityksen suojaaminen on tärkeää, työsuojelupäällikkö Teemu Pitkänen kertoo. – Altistumista pahentaa tupakointi.

Henkilökohtainen häkämittari kuuluu jokaisen työntekijän varustukseen. Jos hengitysilman häkäpitoisuus nousee, mittari alkaa väristä ja piipata.

Tärkeää hyvä työhygienia

Vaarallisten aineiden listaan kuuluvat kaivostyössä myös räjähdysaineet sekä vaativassa rikastusprosessissa tarvittavat lukuisat kemikaalit. Yksi vaarallisimmista on syanidi, joka on kullan rikastuksessa välttämätön, sillä sen avulla kulta erotetaan malmista.

Rikastamon läpi kulkee tunnissa keskimäärin parisataa tonnia kiviaineista, joten kemikaaleja käytetään runsaasti. Kemikaalien kanssa työskentelevien päivittäisiin rutiineihin kuuluu turvallisuudesta huolehtiminen.

Työperäisten sairauksien välttämiseksi ja tapaturmien ehkäisemiseksi käytössä ovat henkilökohtaiset suojaimet sekä korostettu henkilökohtainen hygienia, kuten käsien pesu.

– Meillä on kaivoksessa oma työhygienisti, mikä on mielestäni valtava etu. Työhygienistin tehtävään kuuluu mitata erilaisia altistumispitoisuuksia, kuten arseenipölyä ja asbestia, Pitkänen kertoo.

Maan alle johtava kulkuaukko on kapea ja vaatii liikkujilta erityistä tarkkaavaisuutta.

Tarkkana liikenteessä

Noin viidentoista kilometrin vuosivauhtia etenevä tunnelinlouhinta tarkoittaa vilkasta liikennettä maanpinnan ja kaivoksen syvimpien onkaloiden välillä. Kuorma-autovirta on jatkuva, ja niin kuljettajien kuin alueella liikkuvien tulee noudattaa suurta varovaisuutta. Nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa.

Kaivoksen suuaukko ja tie ovat kapeita eikä niille mahdu kahta autoa rinnakkain. Ohituspaikkoja ovat tien levennykset ja levennetyt mutkat. Talvella kaivoksen syvyyksistä nouseva lämmin ilma muodostaa paksun höyryverhon sisääntulon kohdalle, ja ensimmäiset sata metriä näkyvyys on huono.

Jokainen kuljettaja ilmoittaa radiopuhelimella sisäänajosta tunneliin juuri ennen kuin auto sukeltaa höyryävään hämärään. Samalla tunnelin suulla oleva näyttötaulu tunnistaa liikkujan sähköisesti tämän elektronisesta henkilökortista ja näyttää tulijan nimen taululla. Näin tapahtuu myös tunnelista poistuttaessa, jolloin varmistetaan, että kaivokseen mennyt henkilö on myös poistunut sieltä.

Liikenneturvallisuus koskee myös työmatkoja. Kaivokselle johtava tie on kohtuullisessa kunnossa, mutta välimatkat ovat pitkiä, kelit talvella liukkaita ja vuoronvaihdoista aiheutuu ruuhkaa. Pitkäsen mukaan liikenneturvallisuus on yksi asia, jota halutaan pitää esillä kaivoksen viestinnässä.

Työkorttiin työntekijä ja työnjohtaja kirjaavat päivittäin muun muassa työtehtävät, riskikartoituksen ja mahdolliset muutokset työolosuhteissa.

Liukkauden torjuntaa

Maan päälle saapuessaan täydessä lastissa olevat kuorma-autot kaatavat malmin suuriin kasoihin, josta pyöräkuormaaja siirtää sen kauha kerrallaan mobiilimurskaimeen. Maan päällä sijaitsevan murskaamon meteli huumaa korvia ja kuulon suojaaminen on tärkeää. Tässä kohtaa kaivosta konkretisoituu koko toiminnan ydin: kaivostoiminta on materiaalin siirtämistä paikasta toiseen.

Toisella puolella tietä lumiauran keskelle pihaa tekemästä kasasta viedään pois lunta. Samasta paikasta, rikastamon kulmalta, paljastuu yllättäen koko kaivoksen vaarallisin paikka – alamäkeen laskeva tie, joka aiemmin aiheutti useita liukastumisia ja sairauslomia.

Nyt asia on korjattu, kun muutama vuosi sitten tien toiselle puolelle rakennettiin rikastamon työntekijöitä varten tukevat portaat katoksen alle. Kaivostyön monia erilaisia vaaranpaikkoja listattaessa onkin lopulta yllättävää, että keskimäärin puolet työtapaturmista on liukastumisia.

Kittilän kaivoksen työtapaturmista jopa puolet on liukastumisia. Aiemmin liukastumisia sattui esimerkiksi alamäessä rikastamolle johtavalla tiellä, mutta sitten tien toiselle puolelle rakennettiin jalankulkijoita varten tukevat portaat katoksen alle.

 

Lue juttu ammattitautien määrittelystä.

Katso video Kittilän kultakaivoksesta.

Lisätietoja:

Kaivosturvallisuusopas, Työturvallisuus­keskus TTK, metallialan työalatoimikunta

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.