Työhyvinvointi

• 04.09.2017

Yhteisöllinen innovointi kehittää työtä ja palveluita

Yhteisöllinen innovointi antaa vauhtia alueelliselle ja paikalliselle yhteistyölle. Työsuojelurahaston tuella tuotteistetun yhteistyömallin avulla eri tahot voivat kehittää työtään ja palveluitaan kevyesti ja ketterästi.

Puurramme siiloissamme, mutta millaisia näkymiä avautuisi, kun kurkistaisimme ulkopuolelle? Ylitettyämme organisaatiorajat jakaisimme tietoamme ja kokemuksiamme arjen rosoisuudesta ja törmäyttäisimme osaamistamme. Altistuisimme uudelle ajattelulle, vaikuttaisimme omaan työhömme, ryhtyisimme matalan kynnyksen kokeiluihin ja tuottaisimme monipuolisempia palveluita.

Tämä onnistuu yhteisöllisen innovoinnin avulla, vakuuttavat Suomen Kuntaliitto ja Kirkkohallitus. Ne ovat luoneet yhteisöllisen innovoinnin tueksi joustavan ja innostavan menetelmäkorin, jonka laajan materiaalin esittelee maksuttomana e-kirjana julkaistu opas Yhteisöllinen innovointi: Uutta luova yhteistyömalli.

Viisivaiheinen malli syntyi Työsuojelurahaston tukemassa tuotteistushankkeessa. Tuotteistusmääräraha on rahoitusinstrumentti, jonka avulla työpaikoille tuotetaan olemassa olevasta tutkimus- ja kokemustiedosta uusia, helppokäyttöisiä ja laajasti sovellettavia työkaluja toiminnan kehittämiseen.

Tuotteistusmääräraha edellyttää moniammatillista ja laajaa yhteistyötä: tuotteistukseen osallistuivat myös Taite Organisaatiokonsultointi Oy ja Aalto-yliopisto. Käyttäjäkokemusta saatiin osallistavista työpajoista.

Asiantuntijapalvelun ostamiseen organisaatiot voivat hakea Työsuojelurahaston kehittämisavustusta.

Yhteisöllisessä innovoinnissa keskiössä on johdon ja työntekijöiden yhteistyön ja vuoropuhelun vahvistaminen organisaatiorajat ylittäen.

– Prosessin tilaaja on tyypillisesti kunta ja seurakunta yhdessä. Malli sopii myös muille organisaatioille ja esimerkiksi jonkin sektorin, kuten koulutuksen
tai sosiaalityön avainorganisaatioille tai isompien organisaatioiden sisäiseen kehittämiseen, sanoo tuotteistushankkeen projektipäällikkönä toiminut Kuntaliiton asiantuntija Ville Nieminen.

Prosessissa ei toisteta organisaation virallista puhetta, jos se ei vastaa osallistujien henkilökohtaista kokemusta arjesta.

Tyrmäämiskielto ja rohkeaa ajattelua

Niemisen mukaan toimintamalli sai alkunsa Työelämä 2020 -hankkeen verkostossa, jossa huomattiin oltavan yhteisen kysymyksen äärellä: Kunnat ja seurakunnat tekevät työtään muuttuneessa toimintaympäristössä ja vähenevien resurssien paineessa. Miten niiden ja muiden avaintoimijoiden tehtäviä voitaisiin paikkakunnalla hoitaa tiiviimmässä yhteistyössä – samalla parantaen työntekijöiden työelämän ja kansalaisten elämisen laatua?

Niemisen mukaan siiloutuminen on laajemminkin ongelmana yhteiskunnassa – ei vain kuntapuolella ja seurakunnissa. Siiloutuminen tuottaa hukkaa, esimerkiksi päällekkäistä työtä.

– Yhteisöllisessä innovoinnissa puretaan siiloja ja vahvistetaan asiakaslähtöistä kokeilukulttuuria. Käyttöönotto edellyttää mukaan lähtevien organisaatioiden johdon sitoutumista, kokeilukulttuuriin rohkaisemista ja avointa suhtautumista alhaalta ylöspäin suuntautuvaan kehittämiseen, Nieminen sanoo.

– Prosessissa yhtenä lähtökohtana on tyrmäämiskielto ja rohkea ajattelu. Ne kannustavat miettimään yhdessä, miten asioita voitaisiin tehdä paremmin.

Foorumi luovaan vuoropuheluun

Yhteisöllisen innovoinnin mallin ensimmäistä versiota pilotoitiin Viitasaarella ja Ilomantsissa vuonna 2015. Piloteille myönnettiin Kuntaliiton Vuoden kokeiluteko -maininta.

Kouluttaja Terttu Malo Kirkon koulutuskeskuksesta ohjasi molemmat prosessit. Myös pilottien pohjalta tuotteistetussa yhteisöllisen innovoinnin mallissa ulkopuolinen fasilitaattori ohjaa prosessia, dokumentoi sitä ja huolehtii avoimen vuoropuhelun onnistumisesta. Fasilitaattoreita kouluttaa Taite Organisaatiokonsultointi Oy.

– Pilotit osoittivat, että kohtuullisen kevyesti ja ketterästi, käytännössä viiden puolikkaan päivän aikana, voidaan kehittää työtä ja aikaansaada kokeiluja ja lopulta pysyviä toimintatapoja ja uutta yhteistä käytäntöä paikkakunnalle, Malo toteaa.

Hänen mukaansa työntekijät näkevät ihmisten arjen kivun ja rosoisuuden: kaikki ei aina ole kaunista ja myönteistä, esimerkiksi työttömyyteen ja vanhusten elämään voi liittyä monia kipupisteitä.

Prosessin avoimessa vuoropuhelussa on tarkoitus jakaa juuri aitoja kokemuksia. Olennaista on, että ei jämähdetä omaan viralliseen rooliin ja organisaation viralliseen puheeseen, jos se ei vastaa henkilökohtaista kokemusta. Näin saadaan ideoinnin ja ratkaisujen pohjaksi jotain uutta.

Malon mukaan yhteisöllinen innovointi vastaa luovan kehittämisen tarpeeseen.

– Vaikka eri tahojen toimijat tapaavat toisiaan ja keskustelevat, kohtaamiset liittyvät juuri kulloiseenkin tilanteeseen. Luovaan ja tulevaisuuteen suuntaavaan vuoropuheluun ei ole ollut foorumia. Sen tämä prosessi tarjoaa.

– Prosessi käynnistyy yhteisön, verkoston tai verkoston osan yhteisestä intressistä. Ei ole kyse siitä, että sinun pitää ylittää rajat tullaksesi minun luokseni, vaan yhdessä löydämme jotain sellaista, mikä ei ole toisen omaa tai omistamaa. Kehittämistyössä keskeinen ongelma voi olla se, kenen on valta, ja tässä prosessissa ei ole yhtä omistajaa, Malo toteaa.

Lisätietoa

Suomen Kuntaliitto ry: Yhteisöllinen innovointi: johdon ja työntekijöiden organisaatiorajat ylittävä uutta luova vuoropuhelu. Tuotteistus.

Kaikki prosessin tukimateriaali löytyy Innokylästä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.