K-Kampuksesta löytyy tuotetutkimuslaboratorio, tuotekehitys- ja mediakeittiöt sekä näyttely- ja tapahtumatiloja jopa 600 vieraalle. Rakennuksessa on yli sata neuvottelutilaa ja hiljaisen työskentelyn pisteitä.

Työhyvinvointi

• 19.02.2020

Työ­terveyttä monen tahon yhteis­työnä Keskolla

Kesko-konsernissa työskentelee noin 23 000 henkeä kahdeksassa eri maassa. Henkilöstön työterveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen tarvitaan selkeät toimintamallit. Jokainen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, painotetaan K Well -hyvinvointiohjelmassa.

Keväällä 2019 valmistunut K-Kampus on Keskon uusi päätoimitalo Helsingin Kalasatamassa. Se tuo yhteen noin 1800 K-ryhmäläistä. Keskusaulaa hallitsevat leveät portaat houkuttelevat istahtamaan ja pitämään juttutuokion viihtyisässä ympäristössä.

– Rakennuksen yhtenä tavoitteena on helpottaa ihmisten ja eri toimialojen yhteistyötä, kertoo Keskon hyvinvointijohtaja Katriina Ahtee. Hän vastaa Keskon työterveys-, turvallisuus- ja hyvinvointiasioista kokonaisuutena. Työssä auttaa huipputiimi ammattilaisia sekä monipuolinen kokemus HR-työstä, työhyvinvoinnin kehittämisestä ja kriisinhallinnasta.

Uuden työntekijän aloittaessa konsernissa, esimies vastaa perehdytyksestä työhön ja taloon.

– Hän käy perehdytyslistan mukaan läpi työterveys- ja työturvallisuusasiat. Tukena on kullekin toimialalle räätälöity verkkovalmennus. Keskon integroitu työterveyshuolto ohjeistaa terveys- ja ergonomia-asioissa.

Keskon toiminnan perusta on K Code of Conduct -ohjeisto.

– Varmistamme, että jokaisella on sama näkemys toimintaperiaatteista, jotka ohjaavat työtämme. Tiivistetysti ne ovat: Luotan ihmisiin, annan selkeän suunnan, laitan itseni peliin ja toimin suoraan, avoimesti ja rehellisesti.

Työympäristön olosuhteet ja ergonomia ovat K-Kampuksella uusinta uutta. Tekoälyn avustama automaatiojärjestelmä säätää rakennuksen lähes kolmeakymmentä teknistä järjestelmää. Sen avulla esimerkiksi valaistus oppii ihmisten liikkeet, jolloin se säästää energiaa ja lisää työntekijöiden hyvinvointia.

K Well -malli hyvinvoinnin tukena

Hyvinvoinnin tukena on K Well -toimintamalli.

– Se kuvaa hyvää työpäiväkokemusta, joka koostuu työajasta ja vapaa-ajasta työmatkaa unohtamatta. Arjen valinnoillamme vaikutamme sekä omaan että muiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin, kertoo Ahtee.

K Well muistuttaa, että kokonaisvaltainen hyvinvointi on jokaisen omalla vastuulla.

– Nykyisin työ ja vapaa-aika limittyvät helposti, mikä lisää tarvetta huolehtia riittävästä vapaa-ajasta. K Well muistuttaa, että kokonaisvaltainen hyvinvointi on jokaisen omalla vastuulla. Korostamme myös vuorovaikutusta ja yhteistyötä, eihän kukaan työskentele yksin. Tärkeää on myös osaamisen kehittäminen.

Henkilöstöetuihin kuuluu Suomessa ePassi, jolla voi hankkia liikunta- tai kulttuuripalveluja. Liikuntaa tuetaan myös sähköisin liikuntaohjelmin ja toimipisteestä riippuen käytettävissä voi olla kuntosali, taukoliikuntaa ja liikuntakerhoja. K-kampuksen kolmesadan paikan pyöräparkki ja yhteiskäyttöpolkupyörät tukevat työmatkaliikuntaa.

– Vaihtelua tuovat hyvinvointiluennot ja tietoiskut. Järjestämme terveys- ja hyvinvointiaiheisia tapahtumia sekä pidempikestoisia ohjelmia. Avuksi voi saada myös omavalmentajan, joka tukee verkon tai puhelimen kautta muutosten tekemisessä. Työn hektisyyden lisääntyessä mielen hyvinvointiin on panostettava yhä enemmän.

– Suuri haaste on saada työntekijöille tieto kaikista mahdollisuuksistamme.

Työkykyhaasteisiin monet apukeinot

Työkykypäällikkö Kimmo Laine on työskennellyt yli kolmekymmentä vuotta erilaisissa henkilöstöasioihin liittyvissä kehittämis- ja esimiestehtävissä Kesko- konsernissa.

Nyt hänen vastuullaan on konsernin henkilöstön työkykyä ylläpitävät prosessit, toimenpiteet ja yksilölliset ratkaisut sekä avainhenkilöiden osaamisen kehittäminen.

– Jos työntekijällä on työkykyhaasteita, apuna on Puhutaan työ kuntoon -malli. Ratkaisukeinot riippuvat haasteesta. Jos ne johtuvat työkyvystä, pyydetään lääkärinlausunto ja pidetään työterveysneuvottelu työterveyslääkärin, -hoitajan, esimiehen ja työntekijän kesken.

Työntekijä voi halutessaan ottaa tukihenkilön mukaan neuvotteluun. Työergonomia ja työvälineet tarkastetaan, ja joskus auttavat työaikajärjestelyt ja -joustot.

Lisäksi selvitetään, onko työtä muokattavissa työntekijälle sopivammaksi.

Käytettävissä on myös osasairauspäiväraha ja ammatillinen kuntoutus, eli työkokeilu, valmennus, uudelleen- tai oppisopimuskoulutus.

– Uusi työ -malli on viimeinen vaihtoehto. Siinä rekrytointijärjestelmään laitetaan avoin hakemus ja HR-palvelukeskus kartoittaa hakijalle vaihtoehtoja talon sisältä. Jos uudelleen työllistyminen ei ole mahdollista, kumppaniyritys voi antaa työhönvalmennusta ja auttaa työnhaussa konsernin ulkopuolelta joissain tilanteissa, kertoo Laine.

Kespron luottopäällikkö Päivi Finér iloitsee siitä, että uudelleenkoulutuksen ansiosta sai tiimiinsä supertyypin.

Jani kouluttautui uusiin tehtäviin

Jani aloitti uransa Keskon varastolla Hakkilassa. Alku sujui hyvin, mutta vähitellen Janin selkä alkoi kipeytyä niin pahasti, että oli käytävä työterveyslääkärillä ja pidettävä sairauslomia.

Lopulta tehtiin magneettikuvaus ja todettiin, ettei selkä kestä varastotyötä.

– Työterveyslääkärini suositteli kouluttautumista uudelle alalle. Sain tietää, että voin pysyä talossa, vaikka opiskelisin uudelle alalle ja vaihtaisin tehtäviä. Työterveyshoitajat auttoivat byrokratian kanssa, pääsin ammattikorkeakouluun ja valmistuin liiketalouden linjalta tradenomiksi.

– HR-osasto auttoi uuden työn löytämisessä. Reilu vuosi sitten aloitin koulutusta vastaavassa työssä Kespron luotonvalvonnassa. Työ on mieleistä, sillä talousasiat kiinnostavat minua. Hallinnoimme Kespron asiakastilejä, tarkistamme asiakkaiden vakuuksia ja paljon muuta. Työ on monipuolista ja saan oppia koko ajan uutta. Mukavaa on myös se, että saan uutta vastuuta. Selkäkin pysyy kunnossa työfysioterapeutin ohjeita noudattamalla, eikä haittaa nykyistä työtä mitenkään.

Janin esimies, Kespron luottopäällikkö Päivi Finér iloitsee siitä, että Jani saatiin mukaan tiimiin. Finér vastaa työssään Kespron luotonvalvonnasta ja asiakastiedoista, ja on viihtynyt konsernissa yli 30 vuotta.

– Meillä on hyvät työvälineet, kuten sähköpöydät ja hyvät tuolit. Jani ei tarvitse työssään mitään erityistukea, työtä ja jaksamista tuetaan ihan samalla tavoin kuin muillakin. Jani on aivan supertyyppi tehtävässään.

Työsuojeluvaltuutettu henkisenä tukena

Kespron päätyösuojeluvaltuutettu Kirsi-Marja Mattila on vastannut työsuojeluvaltuutettujen tehtäväkentästä reilun vuosikymmenen 14 eri tukkuliikkeessä ympäri Suomen. Tehtävä vie työviikosta neljä päivää, yhden hän tekee palveluasiantuntijan töitä.

– Tehtäväni on tuoda työryhmiin työntekijän näkökulma. Jos työntekijällä on työkykypulmia, olen usein mukana työkykykeskusteluissa alusta lähtien. Pidän työntekijän puolia ja varmistan, että kaikki oikeudet toteutuvat. Aina työntekijät eivät tiedä kaikkia olemassa olevia vaihtoehtoja, mutta minä osaan kysellä niiden perään. Olen työntekijän tuki ja turva.

– Työturvallisuusasioissa toimintatapamme ovat selkeät. Teemme tiivistä yhteistyötä riskienhallinnasta vastaavien kanssa. Parin viime vuoden ponnistelun tuloksena saimme kahteentoista liikkeeseen jokaiselle oman työsuojeluasiamiehen. Näin saamme tietoa nopeammin kustakin yksiköstä. Mitä aikaisemmin työkykyä ja hyvinvointia tukevia malleja otetaan käyttöön, sitä paremmin ihmiset saadaan pysymään töissä.

Kaikilla on sama tahto, että pidetään ihminen työkykyisenä, sanoo Kespron päätyösuojeluvaltuutettu Kirsi-Maria Mattila. – Eilen lupauduin lähtemään mukaan kuntosalille, kun eräs työntekijä ei uskalla lähteä sinne yksin. Tuleepa kerran viikossa käytyä salilla, hän kertoo nauraen.

K Sensor -järjestelmä tukee esimiestyötä

Uusin esimiesten työkalu K Sensor -järjestelmä on kehitetty, jotta voimme tarttua työkykyhaasteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Kimmo Laine kertoo.

– Sähköinen järjestelmä näyttää esimiehelle oman tiimin poissaolot ilman diagnoositietoja. Järjestelmässä ovat muun muassa Puhutaan työ kuntoon -mallin vaiheet ja monet sähköiset lomakkeet neuvottelumuistioista työeläkeyhtiön päätöksiin. Erilaiset yhteenvedot ja tilastotkin auttavat työkyvyn johtamisessa.

Laine uskoo K Sensorin helpottavan esimiestyötä ja reaaliaikaisuus tukee myös työntekijöiden hyvinvointia.

– Vaikka työntekijät eivät pääse järjestelmään, he hyötyvät siitä, että esimies on aiempaa paremmin ajan tasalla eivätkä asiat pääse kasautumaan.

Uusi työympäristö innostaa, tuo virtaa ja inspiraatiota työhön, kertoo hyvinvointijohtaja Katriina Ahtee. Työkykypäällikkö Kimmo Laine on samaa mieltä.

Työterveyshuoltoon on matala kynnys

Nea Koso ja Mari Liikanen aloittivat kumpikin myyjinä Malmin K-Citymarketissa ja etenivät Keskon koulutuksen kautta esimiestehtäviin.

Koso kävi esimiehensä kannustamana päällikkövalmennuksen ja vastaa nyt yli 50 alaisen työstä Myyrmäen K-Citymarketin kassaosaston asiakaspalvelupäällikkönä. Työhön kuuluu henkilöstöjohtamista, työvuorosuunnittelua, kassatehojen seuraamista ja rekrytointia.

– Parasta on työskentely erilaisten ihmisten kanssa, he värittävät päivän hienosti. Työ on opettanut, että eri ihmisillä on eri tarpeet. On myös kiva seurata ihmisten kasvua ja onnistumisia. Työvuorosuunnittelua tehdessäni kuuntelen alaisten toiveita ja otan huomioon hyvinvoinnin, jotta lepoväli on riittävä. Pyrin olemaan läsnä, kysyn kuulumisia ja kerron, että minulle voi tulla juttelemaan, Koso kertoo periaatteistaan.

Koson esimies Mari Liikanen kävi päällikkö- ja tavaratalopäällikkövalmennukset, ja hän on nyt Myyrmäen K-Citymarketin myymäläpäällikkö.

Hän on kassaosaston päävastaava ja käyttötavaraosaston päälliköiden esimies. Kouluttautumiseen häntä motivoi tarve päästä eroon kolmivuorotyöstä äidiksi tulon jälkeen.

– En ollut ajatellut esimiestyötä, mutta oma esimieheni vinkkasi vaihtoehdosta.

Liikanen kertoo hyvinvointietujen vaikutusten ulottuvan työntekijöiden vapaa-aikaan saakka.

– ePassilla saa hierontaa, joka helpottaa kassatyöntekijöille tyypillisiä niska-hartiaseudun kipuja. Työvuoroja suunniteltaessa huomioidaan perhetilanteet ja harrastuksetkin, jos mahdollista.

Liikanen tietää, että hyvinvointi on itsestä kiinni.

– Omaa jaksamista on mietittävä kokonaisvaltaisesti, ja työn ja vapaa-ajan välille on löydettävä tasapaino. Meillä on matala kynnys työterveyshuoltoon ohjaamisessa, mikään asia ei ole siihen liian pieni tai iso. Ihmiset kertovat rohkeasti voinnistaan ja viemme asioita tarvittaessa eteenpäin. Kun erään myyjämme kädet kipeytyivät niin pahasti, että työnteko alkoi olla mahdotonta, löysimme työterveyshuollon ja HR:n kanssa hänelle uuden tehtävän muualta Keskosta.

Täällä on mieletön porukka! Jos itselle sattuu huono päivä, olo kyllä piristyy täällä töissä, tuumivat Myyrmäen K-Citymarketin asiakaspalvelu-päällikkö Mari Liikanen, joka opastaa Aleksi Sorjosta kassalla.

Työterveyshuolto – terveyden ja hyvinvoinnin kivijalka

K-Kampuksella sijaitsee toinen Keskon työterveysasemista. Yksikön 27 henkilön moniammatilliseen tiimiin kuuluu seitsemän työterveyslääkäriä, kymmenen työterveyshoitajaa, psykologi, työfysioterapeutteja ja sihteereitä.

Johtava työterveyslääkäri Johanna Larkio on työskennellyt sekä julkisen että yksityisen puolen työterveyshuollossa ja toiminut terveydenalan luottamustoimissa, muun muassa HUSin hallituksessa.

Hän vastaa Kesko-konsernin työterveyshuollon palveluista valtakunnallisesti sekä toimintatapojen yhdenmukaisuudesta koko maassa. Monet työhyvinvoinnin kehitysprojektit sekä turvallisuus- ja henkilöstöhankkeet ovat osa arkityötä.

– Työmme perustavoite on taata kaikille työntekijöille yhdenvertainen työkyvyn tuki ja terveydenhoito moniammatillisesti. Pidän arvokkaana sitä, että Keskossa huomioidaan työntekijöiden hyvinvointi myös siten, että palvelut ovat helposti saatavilla, Larkio sanoo.

– Tärkeää on uudistaa jatkuvasti työterveyshuoltoa ottamalla käyttöön nykyaikaisia, tutkimustuloksiin perustuvia, valideja toimintatapoja ja -palveluja. Kehitämme yhdessä hyvinvointiyksikön kanssa henkilöstöllemme myös digitaalisia työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Joitain vuosia sitten terveydentilan ongelmia ratkottiin vastaanotoilla, mutta nykyään pyrimme ehkäisyyn, selvitämme esimerkiksi automekaanikoiden työ asentoja älyvaatteilla, kertoo johtava työterveyslääkäri Johanna Larkio.

Teemoja nyt: ennaltaehkäisy ja motivointi

Uusi työntekijä kutsutaan aluksi työhöntulotarkastukseen, jossa kiinnitetään huomiota neuvontaan ja ohjaukseen.

– Jos hänellä todetaan terveydellisiä haasteita, teemme hoitosuunnitelman ja sovimme seurannasta. Työfysioterapeutit tarkistavat ja ohjeistavat työpisteellä työtavat ja ergonomian. Tämän jälkeen tulevat sähköiset terveystarkastukset 3 tai 5 vuoden välein tehtävästä riippuen, Larkio kertoo.

Työelämä on vaativaa ja kehittyy nopeasti.

Lakisääteisiä, altistelähtöisiä, terveystarkastuksia Keskolla on paljon: muun muassa yö-, kylmä-, melu- ja kemikaalialtisteinen työ.

– Työelämä on vaativaa ja kehittyy nopeasti. Muutokset helpottavat työntekoa, mutta vaativat uuden oppimista ja kouluttautumista. Tämä kuormittaa ja vie voimavaroja. Sen seurauksena osatyökykyisiä työntekijöitä on aiempaa enemmän, ja heille pyritään löytämään terveydentilaa vastaavia työtehtäviä.

– Ennakoiva työkyvyn arviointi on tärkeää. Teemme paljon työhyvinvointikyselyjä ja työpaikkaselvityksiä sekä tarkkailemme työympäristöstä johtuvia mahdollisia haittatekijöitä. Aiemmin työterveys on koettu pääasiassa vastaanottotoimintana ja yksilön hoitamisena. Nyt huomioidaan yhä enemmän koko työyhteisö. Työmme on valmentavaa, ohjaavaa, motivoivaa ja tsemppaavaa, Larkio kuvaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.