Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Jos työ ja vapaa-aika lomittuvat keskenään liikaa, jää palautuminen riittämättömäksi. Työteho laskee ja ärtymys vaivaa.
Euroopassa pohditaan kesä- ja talviaikadilemmaa, mutta yhteiskunnallisesti merkittävämpää olisi puhua siitä, mitä työajoille on tapahtunut. Käsi pystyyn: kuinka moni tekee töitä myös klassisen virka-ajan ulkopuolella?
YTT Soja Ukkolan väitöstutkimus osoittaa, että työaikojen virallinen säätely kellonajan ja kalenterin mukaan on marginaalista erityisesti tietotyöammateissa. Työntekijöiden aikakäytännöissä arkijärki merkitsee enemmän: asiantuntijat tekevät työtä silloin, kun työtehtävä niin vaatii.
Työsuojelurahaston tukema väitöskirja koski it-alan työaikakulttuureita, mutta sama suuntaus on nähtävissä muissakin asiantuntijatöissä.
Ukkola muistuttaa, että kellonajallinen työaikamalli on perua teollisen työn organisointitavasta: työnantajan seurasi tarkasti työaikaa, eikä sen alitukseen tai ylitykseen ollut mahdollisuuksia joustoista puhumattakaan.
Jälkiteollisena aikana vaihteleva työaika on ominaista etenkin tietotyöorganisaatioissa. Toisaalta jopa perinteiset virastotyöpaikat ovat ottaneet käyttöönsä joustavia työaikajärjestelyjä. Ukkola toteaa perustyöajan mallin otteen höllentyvän.
Työaika voi vaihdella päivittäin, viikoittain, kuukausittain ja vuodenajan mukaan sekä myös työuran ja eri elämäntilanteiden aikana. Väitöskirjan mukaan asiantuntijatyö ja siten myös työaika henkilökohtaistuu. Toisin sanoen työ ja työaika ovat jokaisen oma asia.
Vaihtelevalla, joustavalla työajalla on kääntöpuolensa. Vaikka omaa työtä joku johtaisi ja kontrolloisikin, asiantuntijan on pystyttävä johtamaan myös itseään. Jos siihen ei pysty, ongelmia seuraa: töitä haalitaan liikaa, työpäivät pidentyvät, työ- ja vapaa-aika sekoittuvat eli perhe-elämä ja sosiaaliset suhteet kärsivät, hyvinvointi huononee ja kuormitus kasvaa.
Työterveyslaitos tutki Työsuojelurahaston tuella asiantuntijatyön työaikoja, palautumista ja hyvinvointia. Apuna oli Aikani-sovellus, jonka tutkimukseen osallistuneet latasivat kännykkäänsä. Mukana oli Suomen Ekonomien jäseniä ja yhden it-yrityksen työntekijöitä.
Asiantuntijatyössä joustavuus, itsenäisyys ja työhön sitoutuminen voivat johtaa sekä myönteisiin että kielteisiin hyvinvointivaikutuksiin. Etenkin palautuminen on tärkeää. Siihen voi parhaiten vaikuttaa irrottautumalla töistä vapaa-ajalla.
Asiantuntijoiden työtahti on kiristynyt huomattavasti, ja työstressin ja -uupumuksen oireet ovat lisääntyneet. Vain kolmannes kertoi palautuvansa hyvin työkuormituksesta työpäivän jälkeen. Näin kertoo YTN-data, joka on koottu Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäsenliittojen työmarkkinatutkimuksista.
Samanlainen suuntaus ilmenee TTL:n tutkimuksesta: valtaosa ilmoitti työmäärän olevan liian suuri jatkuvasti tai ajoittain.
Lisäksi reippaasti yli puolet hoiti työasioita matkalla työhön, työstä kotiin tai ilta-aikaan useampana päivänä viikoittain. Työmatkarasituksen sijaan hyvä ratkaisu olisi etätyö, jolloin myös elpyminen onnistuisi paremmin.
Suurin osa asiantuntijoista kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa: puhelin on lähellä ja meileihin reagoidaan välittömästi. Työterveyslaitoksen mukaan älypuhelimen käyttö on yhteydessä pidempään työaikaan, heikompaan hyvinvointiin ja työhön, josta ei saada korvausta.
Pidempi työaika ja ilta-aikaan työskentely heijastuvat heikompaan unen laatuun ja vireyteen. Siitä seuraa, että huonosti nukuttu yö ja vetämättömyys pidentävät edessä olevan päivän työaikaa: tavallisessa ajassa ei saadakaan kaikkea tehtyä. Noidankehä on valmis.
Noin puolet vastaajista kertoi pitkäaikaisista tai toistuvista oireista. Yleisintä on väsymys ja voimattomuus, seuraavina mainittiin ärtyisyys, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, mielenkiinnon puute ja merkityksettömyyden tunne sekä unettomuus ja nukahtamisvaikeudet.
Ei pahaa, jottei hyvääkin. Asiantuntijoiden kokema työn imu, hyvä fiilis tai työn merkityksellisyys on yhteydessä parempaan hyvinvointiin. Tällöin työhön käytetty aikakin voi lyhentyä.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan myös mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja päättymisaikoihin tukee hyvinvointia. Joustava työaika mahdollistaa entistä paremmin työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.
Tutkijat arvioivat, että työn imun ja lyhyemmän työajan yhtälö olisi hyödyllinen esimerkiksi tuottavuuden näkökulmasta. Lisäksi suositeltavaa olisi, että asiantuntijat saisivat tukea ja koulutusta ajanhallintaan osana työyhteisöjen toimintaa ja esimiestyötä.
Aikani-sovelluksesta selvisi, että työajan pituus vaikuttaa kaikkiin hyvinvoinnin mittareihin, esimerkiksi työssä jaksamiseen, yleiseen vireyteen ja sujuvaan arkeen.
Asiantuntijoiden on hyvä seurata työaikaansa. Tosin kellokortit eivät tunnu soveltuvan kovinkaan hyvin nykypäivän asiantuntijatyöhön. Digisovelluksien lisäksi paras mittari lienee oma pää: ajanhallintaa ja itsen johtamista kannattaa harjoitella. Hyvinvoiva asiantuntija tekee parempaa työtä ja tulosta. •
Lähteet:
Soja Ukkola: Koodattu aika. Ristiriitaisuuksien aikakulttuurit tietotyössä, Acta Universitatis Lapponiensis 319, Rovaniemi 2016
Annina Ropponen, Barbara Bergbom, Mikko Härmä, Mikael Sallinen: Asiantuntijatyön työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin, Työterveyslaitos 2018
ytn.fi: Työn kuormittavuus ja kiire lisääntyneet asiantuntijoilla.
palautuminen on tärkeää. Siihen voi parhaiten vaikuttaa irrottautumalla töistä vapaa-ajalla.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
