Someniska – 27 kilon punnus hentojen niskalihasten varassa

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö ja ergonomia-asiantuntija Mika Nyberg, mitä tarkoittaa someniska?

Someniska ei ole diagnosoitu vaiva tai sairaus. Se on ilmiö, joka on syntynyt kännykän ahkeran käyttämisen myötä. Someniskalla tarkoitetaan alaspäin kumartunutta pään asentoa, joka syntyy, kun kännykkää pidetään kädessä alhaalla rinnan tai vyötärön korkeudella, ja pää on kumartuneessa asennossa usein ja pitkän aikaa.

Vaikka ilmiö on erityisen tunnettu nuorten keskuudessa, on sitä havaittavissa myös työikäisillä. Työpäivän aikana hoidetaan yhä enemmän työasioita puhelimella, koska monet työhön liittyvät sovellukset löytyvät myös puhelinsovelluksina. Jos työmatkat hoituvat julkisilla välineillä, lähes poikkeuksetta kännykkä on käsillä iästä riippumatta.

Kun vielä illalla katsotaan puhelimesta ystävien somepäivityksiä, tehdään omia, ehkä luetaan työsähköpostiviestejä ja vastaillaan niihin, on aikuistenkin syytä kiinnittää huomiota oikeaan asentoon puhelinta näppäillessä.

Miten someniska syntyy?

Kun pää kumartuu eteenpäin, se kuormittaa moninkertaisesti niskan rakenteita verrattuna siihen, kun se olisi pystyssä. Tämä asento on haitallinen erityisesti kaularangan nikamille. Suorassa ryhdissä aikuisen pää painaa noin viisi kiloa, mutta mitä enemmän päätä kallistaa alaspäin, sitä suurempi rasitus kohdistuu niskan lihaksille. Jossain tutkimuksissa tämän on arvioitu olevan noin 27 kiloa, kun pää on eteenpäin taipuneena kuudenkymmenen asteen kulmassa.

Niskaa ei ole varustettu samalla tavalla suuremmilla lihaksilla kuin ehkä muualla vartalossa, vaan sitä tukevia lihaksia on vähän suhteessa pään painoon. Ihmisen vartalo on suunniteltu toimimaan parhaiten dynaamisessa liikkeessä, ei niinkään staattisessa paikallaan olossa. Selkärangassa on tietyt mutkat, joiden on tarkoitus ottaa pään paino vastaan. Aina kun poiketaan keskilinjasta, rasitetaan kehoa.

Millaisia oireita pään virheasento aiheuttaa?

Pään kallistaminen eteenpäin aiheuttaa varsin nopeasti hartialihasten kiristymisen. Se heijastuu kehoon usein päänsärkynä tai hartia- ja niskakipuna. Pitkään jatkuessaan tapa voi aiheuttaa selän nikamien tai välilevyjen ennenaikaisia ongelmia, jopa kulumaa. Näitä vaivoja voi toki syntyä muutoinkin tai syynä voi olla rakenteellisia ongelmia. Joskus kovat niska-hartiaseudun jännitykset voivat heijastua puutumisina ja pistelynä yläraajoihin. Usein toistuva pitkäkestoinen pään kallistus voi venyttää niska-hartiaseudun lihaksia. Silloin asentoon tottuu, ja oireita tulee vasta silloin, kun ongelma on jo vakava.

Miten someniskaa hoidetaan?

Jos pään ja niskan seutu kipeytyy, on hyvä tarkistuttaa asiantuntijalla, mistä kipu johtuu. Työssäkävijä saa parhaiten apua työterveyshuollolta ja fysioterapeutilta, koululaiset ja opiskelijat oppilaitoksen terveydenhuollosta. Siellä varmistetaan, mistä kipu johtuu ja tarvitaanko venytteleviä liikkeitä tai niska-hartiaseudulle kohdistuvaa voimaharjoittelua. Usein auttaa myös niska-hartiaseutuja oikealla tavalla kuormittava liikunta kuten kävely ja hiihto.

Jos ei ole mahdollisuutta kääntyä asiantuntijan puoleen, niin voi aloittaa venyttelystä. Rentouttavan venyttelyn lisäksi tarvitaan aktiivisempia harjoitteita olkanivelen lihasvoiman ja liikkuvuuden lisäämiseksi. Ohjeita on hyvin saatavilla internetistä. Kun lihasten rentous ja nivelten liikkuvuus on saatu paremmalle tolalle, voi lähteä kuntosalille, mutta ei ilman asiantuntijan neuvoja. Väärin tehdyt liikkeet saattavat jopa pahentaa tilannetta.

Miten voi ehkäistä niska-hartiaseudun ongelmia?

Asian tiedostaminen on se ensimmäinen asia. Rento keskiasento on ihmiselle paras asento sekä istuessa että seistessä. Älylaite kannattaa nostaa nenän korkeudelle, jotta pään voi pitää pystyssä ja katselukulma on hyvä. Istuessa kyynärpäät kannattaa tukea pöytään ja pidellä laitetta kahdella kädellä. Jos tukeen ei ole mahdollisuutta, voi nojata vähän taaksepäin, sillä makaavampi asento rasittaa niskaa vähemmän kuin kumara.

Myös tietokonenäytön äärellä istuessa niska ja hartiat jännittyvät helposti, selkä pyöristyy ja taipuu kumaraan. Pitkää istumista tulisikin välttää ja tauotusta tulisi tehdä usein. Vähintään puolen tunnin välein vaihtelevat työasennot auttavat, jos on työskenneltävä samassa paikassa pitkään. Välillä on istumisen sijaan hyvä seistä. Aktiivinen tauko tuo lisää energiaa koko elimistöön ihan toisella tavoin kuin silkka levossa oleminen.

Etätöiden ja monitilatoimistojen lisääntyminen mahdollistaa paikan vaihtelemisen työn tekemisen lomassa. Välillä voi kirjoittaa seisten, välillä sohvalla ja lyhyet palaverit voi pitää seisten. Kun opettelee ottamaan säännöllisen asennon vaihtelun ja aktiivisen tauottamisen osaksi arkea, välttyy puutumiselta, jäykkyydeltä ja kivuilta.

On hyvä muistaa, että työpäivän lisäksi aktiivista elämäntapaa tulee suosia myös vapaa-ajalla. Kroppamme voi sietää liikkumattomuutta pitkäänkin, oireet tulevat vasta myöhemmin. Ennaltaehkäisy kysyy ymmärrystä liikunnan tärkeydestä. Pienestäkin voi lähteä liikkeelle, oikotietä hyvin voivan ja toimintakykyisen kehon ylläpitämiseen ei ole.