Some­häirin­tää työn takia – älä alistu!

Työsuojeluvaltuutettu Ennamaria Meneses kutsuu somessa pyörivää vihapuhetta internetin likaviemäriksi. Hän on itse kokenut, miltä tuntuu saada asiattomia törkyviestejä.

– Kuvia, nimeä, työnantajatietoja ja valheellisia asioita leviteltiin. Sain uhkaavia sähköposteja, ja työnantajaan otettiin puhelimitse yhteyttä. Somessa retosteltiin lisäkseni perheestäni ja lapsistani, kotipihaakin oli käyty kuvaamassa. Se oli stressaavaa ja raskasta aikaa.

Liki kaksi vuotta sitten alkaneen ja kuukausia kestäneen somehäirinnän tarkoitus oli alun perin vahingoittaa Menesesin puolisoa. Kun hän ei ole somekanavissa, kohteeksi otettiin vaimo.

Vaikka aktiivisesta maalittamisesta on jo kulunut aikaa, nimi pullahtaa edelleen esiin erilaisissa ikävissä yhteyksissä.

Verkkosivusto avuksi ennakointiin ja ensiapuun

Työsuojelurahasto on rahoittanut TJS Opintokeskuksen hanketta Miten kohdata häiritsevää palautetta työssä? Ratkaisut, toimintatavat ja vastuut. Hankkeen pohjalta on syntynyt Häiritsevä palaute -verkkosivusto, joka on ollut tutkijataustaisen Osuuskunta Mediakollektiivin iso ja tärkeä projekti.

Vihapuhetta kohdanneelle asiantuntijalle, hänen esimiehelleen ja työyhteisölleen tarjotaan tietoa ja neuvoja. Sivusto sopii käytännön työkaluksi ennakointiin, ensiapuun ja koulutukseen.

– Kun työntekijää kiusataan ja häiritään, se on koko työyhteisön asia, korostaa KTT Annamari Huovinen. Hän on yksi verkkosivuston tekijöistä.

Somehäirintä on yleistynyt netin mahdollistaessa nopean reagoinnin ja anonyyminkin maalittamisen. Verkkovihaa on vaikea tutkia – kiusaajien jäljille ei niin vain päästä.

Aliarviointia, mustamaalaamista ja pisteytystä

Meneses teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Esitutkintapöytäkirja valmistui aikoinaan ja siinä todettiin, ettei asiaa ole syytä tutkia teon vähäisyyden vuoksi.

– Häirintä jätettiin tutkimatta, ja siten vastapuoli sai hyväksynnän toiminnalleen. Kiusaaminen ja mustamaalaaminen jatkuivat. Tuntuu, ettei ymmärretä, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse, ja miten paljon se tuottaa uhrille haittaa ja kärsimystä. Olisi suotavaa, että viranomaiset puuttuisivat asiaan ja ryhtyisivät toimenpiteisiin.

Huovisen mukaan kohteiksi joutuvat eniten naiset ja vähemmistöt: heikompia kohtaan on helpompi hyökätä.

– Asiantuntijatyöstä saatu palaute tai kritiikki on normaalia, eri mieltä voi olla. Vihapuhe kohdistuu henkilöön ja hänen pätevyyteensä, osaamiseensa ja ominaisuuksiinsa.

Verkkoviha voi vaikuttaa työtehtävien tai tutkimuskohteiden valintaan: esimerkiksi tutkijat, toimittajat, juristit tai jopa ravitsemusterapeutit miettivät tarkasti, mitä asioita sekä missä ja miten niitä otetaan esille. Lääkäreitäkin pisteytetään somessa ja opettajia painostetaan Wilmassa, kodin ja koulun välisessä viestintäkanavassa.

– Tuntuu, että eri ammattikuntien arvostus on vähentynyt ja tutkittua tietoa ajetaan alas. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että somessa voi sanoa mitä tahansa.

Työnantajalta tukea työntekijälle kiusaamistilanteessa

Heti kun törkyä alkoi sadella, Meneses otti yhteyttä esimieheensä. Työnantajan oli helppo uskoa HUSin laboratoriossa ja kuvantamisessa pitkään töissä ollutta, nuhteetonta työntekijäänsä.

– Työpaikalla ei ollut kokemusta eikä järkevää toimintaohjetta tällaisten tapausten varalle. Ainoastaan oli ohjeistettu, miten somessa toimitaan työnantajaa mollaamatta. Olisi hyvä, jos työnantajalla olisi valmis suunnitelma, kuinka tukea työntekijäänsä vaikeassa tilanteessa.

Kyse ei ole aina ulkopuolisesta uhkasta, työyhteisön sisälläkin esiintyy kiusaamista. Menesesin mukaan osastojen omista Facebook- tai WhatsApp-ryhmistä voidaan sulkea joku ulkopuolelle, minkä jälkeen aletaan juoruilla ja kommentoida henkilön olemusta, työtä ja tekemisiä.

Somehäirityn ei kannata vaieta

Myös Huovinen toivoisi, että työyhteisöt heräisivät ilmiön laajuuteen.

– Häirinnän kohteeksi joutunut voi mennä sokkiin ja hätääntyä. Työpaikalla pitäisi varautua häirintään rakentamalla yhteiset toimintatavat ja esimiehen tulisi ottaa häirintä aina vakavasti.

Huovinen kehottaa ottamaan häiriöviestit talteen. Näin on ainakin todistusaineistoa, jos rikosilmoitukseen on aihetta. Lisäksi aina kannattaa puhua jollekulle: esimiehelle, lähimmälle kollegalle tai ystävälle. Työsuojeluvaltuutettuunkin on hyvä ottaa yhteyttä.

Meneses sai paljon tsemppiä somessa, mutta hän itse ei koskaan reagoinut törkyviesteihin. Vertaistukea ja neuvoja hän sai samaa kokeneilta henkilöiltä.

– Omat somekanavat kannattaa suojata ja kertoa kavereille työnantajan lisäksi. Ei kannata olla hiljaa eikä yksin, eikä vääryyksiin pidä alistua.

Tutustu: häiritseväpalaute.fi; verkkoviha.fi, www.tsr.fi –> Hae numerolla 118065.