Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Saara Aittakumpu johtaa työkseen viittä eri kuoroa. Päätoiminen kuoronjohtaja on harvinainen ammatti Suomessa. Epäsäännölliset työajatkaan eivät himmennä Aittakummun iloa unelmatyöstään.
Löysin tämän ammatin vähän vahingossa. Olin kyllä laulanut musiikkiluokkien kuorossa, mutta opiskelin musiikkia Sibelius-Akatemiassa aluksi instrumenttipuolella, klarinetin soiton opettajaksi.
Kun tajusin, että on olemassa kuoronjohtajan ammatti ja siihen johtava koulutus, niin hurahdin juttuun täysillä.
Päätin, että jos vaikka vain 10 henkilöä ansaitsee elantonsa kuoronjohtajana Suomessa, niin minä olen se yhdestoista. On heitäkin oikeasti enemmän, mutta suurin osa kuoronjohtajista tekee päätyökseen jotain muuta, on esimerkiksi musiikinopettaja tai kanttori.
Päätin, että jos vaikka vain 10 henkilöä ansaitsee elantonsa kuoronjohtajana Suomessa, niin minä olen se yhdestoista.
Työpäiväni jakaantuu kahteen osaan. Kuoroharjoitukset ovat iltaisin, aamupäivisin harjoittelen itse työn alla olevia teoksia ja suunnittelen ohjelmistoa kuoroille vuoden päähän.
Työhöni kuuluu myös koelaulujen järjestäminen ja uusien laulajien valinta kuoroihin, sekä hallinnollisia tehtäviä. Esimerkiksi yhteydenpitoa kuorojen hallituksiin tai tekstien tekemistä liittyen konserttien tiedottamiseen. Kuorot ovat yhdistyksiä ja esimieheni on kuoron hallituksen puheenjohtaja.
Työajat ovat aika mahdottomia, koska kuoroharjoitukset ja esitykset sijoittuvat arki-iltoihin ja viikonloppuihin. Toisaalta olen kotona arkisin puoli yhdeltä, kun ekaluokkalainen tulee kotiin. Pitää vain huolehtia, että perheelle on riittävästi aikaa.
Suomalaiset kuorot ovat harrastajakuoroja, mutta valtavan hyviä sellaisia. Arvostan suuresti ”vapaaehtoisuuden ihmettä”, vaikka sen toinen puoli onkin, että kuka tahansa voi olla poissa milloin tahansa.
Omaan työhöni se tuo hassun ristiriidan: minä päätän musiikillisesti kaiken, jopa missä kohtaa laulajat saavat hengittää, mutta heidän osallistumisensa harjoituksiin on vapaaehtoisuuden varassa.
Kuoronjohtajan pitää osata laulaa ja olla hyvässä kunnossa. Harjoituksissa seisotaan pitkään ja osin asennotkin ovat epäergonomisia, kun esimerkiksi kumartuu välillä soittamaan pianoa. Harjoitukset aloitetaan kehon lämmittely- ja ääniharjoituksilla.
Työn ikäviä puolia on esimerkiksi se, kun joutuu sanomaan jollekin, että ääni ei enää riitä tässä kuorossa laulamiseen vaikkapa ikääntymisen vuoksi.
Tai jos työasioita joutuu hoitamaan silloinkin, kun ajatteli olevansa vapaalla. Se taitaa kyllä olla tyypillistä taidealoille, enkä missään tapauksessa valita.
Parasta on, että saa nähdä ja kuulla kuoron kehityskaaren, kuinka kuoro kehittyy musiikillisesti kerta toisensa jälkeen ensimmäisestä harjoituksesta konserttiin. Ja kun harjoituksissa huomaa, että nyt ne hoksasivat jonkin tietyn yksityiskohdan.
Kuoronjohtajan pitää osata laulaa ja olla hyvässä kunnossa. Harjoituksissa seisotaan pitkään ja osin asennotkin ovat epäergonomisia, kun esimerkiksi kumartuu välillä soittamaan pianoa.
Kehon lämmittely- ja ääniharjoitukset toki kuuluvat harjoituksiin. Pyrin pitämään huolta kunnostani ja käyn tarpeen vaatiessa osteopaatilla.
Näen tosi vahvasti, että tämä on se minun juttuni. Haluan olla kuoronjohtaja, ja elättää itseni tällä päätoimisesti. Se on toteutunut haaveeni.
Tulevaisuuden haaveeni ovat musiikillisia. On jotain teoksia, joita haluaisin tehdä, ja joitakin foorumeja – esimerkiksi kansainvälisiä nykymusiikkifestivaaleja – joille haluaisin päästä esiintymään kuoron kanssa.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään. Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto
