Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Mikään ei viitannut siihen, että Mikko Ranta, nuori porilainen, päätyisi Kiinaan ja etenisi yli 15 vuoden uralle yritysten vaativiin johtotehtäviin. Sattuma vei hänet sinne ja sattuma sai hänet jäämään.
Nuorena Mikko Rannalla oli suunta hieman hukassa. Hän oli jättänyt IT-alan opintonsa kesken, ”ei tuntunut omalta”. Ranta päätyi putkiasentajan töihin ja kiersi telineasentajana ympäri Suomea: Olkiluoto 3:ssa, telakoilla ja Kampin työmaalla. Suunnitelmallisuutta ei juuri ollut silloinkaan, kun hän viiden vuoden työrupeaman jälkeen aloitti rakennusinsinöörin opinnot Porissa vuonna 2007.
– Paljon matkustellut frendini ehdotti, että lähdettäisiin jonnekin kauas opiskelijavaihtoon. Balille emme päässeet, joten ajateltiin, että seuraavaksi kaukaisin mahdollinen kohde on Kiina.
Opiskelupaikka löytyi Porin ystävyyskaupungista Changzhousta, joka on kiinalaisittain keskikokoinen, 5,5 miljoonaa asukasta.
– Meitä oli viisi suomalaista kaveria. Olimme yliopistolla, pelasimme paikallisten kanssa futista, kävimme katselemassa yöelämää. Se oli sellainen puolen vuoden seikkailu.
Nuori porilainen rakennusinsinööri päätyi kiinalaiselle konetekniikan tuotantolaitokselle töihin.
Ranta tapasi Hangzhoussa vieraillessaan Bosch Packaging -yrityksen paikallisen general managerin. Hän pääsi yritykseen työharjoitteluun ja tekemään lopputyönsä.
Näin nuori porilainen rakennusinsinööri päätyi kiinalaiselle konetekniikan tuotantolaitokselle töihin.
Suurkaupungista toiseen
Changzhou jäi taakse ja uudeksi kotikaupungiksi tuli Hangzhou. Yksi kirjain vähemmän nimessä, mutta tuplasti enemmän asukkaita, 12 miljoonaa. Kollegat Boschilla olivat enimmäkseen kiinalaisia.
– Ei ollut kuitenkaan hankalaa sopeutua. Ensimmäiset vuodet Kiinassa olivat sellaista honeymoonia.
– Oli hienoa nähdä se draivi ja kehitys. Kaikki oli uutta, kiinnostavaa ja innostavaa. Raha ja tittelit eivät olleet pääasia.
Varaprojektipäällikkönä hän teki budjetointia, raportointia sekä lupa- ja sopimusasioita.
Ranta menestyi Kiinassa suomalaisilla vahvuuksillaan: rauhallisuudella, järjestelmällisyydellä ja suunnitelmallisuudella. Seuraavaksi hän siirtyi Kemiran uuden tehtaan rakennusprojektiin noin 10 miljoonan asukkaan Nanjingiin.
– Se oli hyvä ponnahduslauta. Projektin muulla porukalla ei ollut paljoa kokemusta Kiinasta, joten pääsin todella nopeasti etenemään tehtävästä toiseen.
Varaprojektipäällikkönä hän teki budjetointia, raportointia sekä lupa- ja sopimusasioita.
– Silloin oli pakko tehdä pitkää päivää.
Kielitaito oli kehittynyt jo niin hyväksi, että Ranta pystyi hoitamaan kaikki työasiat kiinaksi.
Matka jatkui Uudenkaupungin Rautavalimon pestiin 10 miljoonan asukkaan Qingdaossa.
– Siellä opin todella paljon Kiinan kommervenkeistä. Kiinassa asiat eivät aina mene niin kuin meidän logiikallamme tuntuisi.
Kielitaito oli kehittynyt jo niin hyväksi, että Ranta pystyi hoitamaan kaikki työasiat kiinaksi.
– Yhteistyötahot ja kollegat olivat kaikki kiinalaisia. Sitä kautta kehityin nopeasti. Aloin tehdä sopimuksia, asiakirjoja ja käydä teknisiä keskusteluja metallurgiasta kiinaksi.
Ranta integroitui Kiinaan nopeasti vapaa-ajallakin.
– Parhaat kiinalaiskaverini ovat Kiina-vuosieni keskivaiheilta.
Huikeaa tehokkuutta, mutta myös hosumista
Ranta pääsi näkemään aitiopaikalta Kiinan teollisuuden valtavan kehityksen. Tehtaat ovat hänen mukaansa useimmiten moderneja ja tehokkaita. On investoitu robotiikkaan ja logistiikkaan. Päästöt ja vaaralliset aineet pidetään kurissa.
– Kiinasta löytyy kuitenkin kaikenlaista. Siellä sanotaan, että yuanilla saa yuanin tavaraa. Jos siis etsii halvinta mahdollista kuraa, varmasti löytyy huonoja tehtaita.
On pakko sopeutua ja löytää tapoja toimia heidän ehdoillaan. Täytyy myös ymmärtää, että heille on turhauttavaa toimia hitaiden eurooppalaisten kanssa.
Kiinalaisen työkulttuurin nopeus ällistytti Rantaa. Parhaimmillaan se on hänen mukaansa huikeaa tehokkuutta, toisinaan hosumista ennen kuin tiedetään, mitä tehdään. Yksi porilainen ei kuitenkaan niin vain muuta 1,4 miljardin kiinalaisen toimintatapoja.
– On pakko sopeutua ja löytää tapoja toimia heidän ehdoillaan. Täytyy myös ymmärtää, että heille on turhauttavaa toimia hitaiden eurooppalaisten kanssa.
Suomessa ollaan ehkä liiankin ylianalyyttisiä, Ranta pohtii.
– Kiinassa on jo tehty valmiiksi, kun Suomessa vasta päätetään investoida.
Kiinalainen työelämä tunnetaan ylipitkistä työajoistaan, mutta Rannan edustamissa yrityksissä ei teetetty juuri ylitöitä. Työntekijät arvostivat sitä, että työsäädöksiä ja työturvallisuuslakeja kunnioitettiin. Vakavia työtapaturmia ei tullut. Alihankkijoiden valvominen oli sen sijaan vaikeampaa.
– Kiinalaisissa firmoissa on aina nolla tapaturmaa. Niitä ei raportoida.
Kotimaan lento saattaa olla neljän tunnin pituinen ja sitten vielä kolmen tunnin ajomatka tehtaalle.
Ranta ei itse joutunut koskaan vaaratilanteisiin.
– Eniten minua pelotti liikenne, kun piti ajaa maaseudulla.
Matkustaminen oli raskasta, ja hotelliöitä saattoi olla vuodessa jopa sata.
– Kotimaan lento saattaa olla neljän tunnin pituinen ja sitten vielä kolmen tunnin ajomatka tehtaalle. Alkuun matkustaminen tuntui hienolta. Sitten siihen alkoi tottua. Lopulta se alkoi hajottaa.
Kiinalainen työkulttuuri on usein armotonta. Pitkiä päiviä, kaukana kotoa. Palautetta annetaan suoraan. Virheistä saattaa tulla sakkoa tai jopa lopputili.
– Tämä on ollut pitkään iso ongelma Kiinassa. Virheistä ei osata puhua. Niitä peitellään.
Lopputuloksena voi olla konttikaupalla maailman toiselle puolelle lähetettyä tavaraa, joissa on valmistusvirhe.
Kun pikaruokapaikassa saattaa olla seinällä kuukauden työntekijä, siellä oli tehtaalla kuva otsikolla Kuukauden huonoin työntekijä.
Kun Ranta vieraili joitain vuosia sitten maaseudulla eräällä tuotantolaitoksella, silmiin osui oviaukossa ollut työntekijän kuva.
– Kun pikaruokapaikassa saattaa olla seinällä kuukauden työntekijä, siellä oli tehtaalla kuva otsikolla ”kuukauden huonoin työntekijä”.
Kotiinpaluu
Viimeiset kahdeksan vuotta Mikko Ranta toimi itävaltalaisen Berndorfin maajohtajana Pekingissä ja Shanghaissa.
Vuosien myötä kaveripiiri alkoi muodostua enemmän ja enemmän muista ulkomaalaisista. Jääkiekkoa, sählyä, padelia – ei kovin kiinalaista siis.
– Shanghaissa voi elää sellaisessa kuplassa, jossa on paljon länsimaalaista ruokaa ja harrastuksia.
Korona-ajan myötä Kiinassa alkoi taloudellinen alakulo.
Korona-ajan myötä Kiinassa alkoi taloudellinen alakulo. Ranta alkoi kokea, että parhaat Kiina-vuodet olivat hänen osaltaan takanapäin. Tänä keväänä hän palasi perheineen Suomeen, ainakin toistaiseksi.
– Meillä on pieni lapsi, joten nyt tuntui hyvältä ajalta tulla tänne.
Ranta ei kuitenkaan sulje pois uusien ulkomaanpestien mahdollisuutta.
– Vaimoni on kiinalainen, joten meillä on vahvat siteet sinnekin.
Ranta eteni Kiinassa askel askeleelta vastuullisempiin tehtäviin ja suurempiin kaupunkeihin. Paluu Poriin 25 miljoonan asukkaan Shanghaista on melkoinen elämänmuutos.
– Ei sitä varmaan ikinä kotiudu täysin. Kun on pitkään poissa, ihminen muuttuu.
Severi Mustonen päätyi myyntialalle armeijan jälkeen, jolloin puhelinmyynti tarjosi väylän työelämään. Hän huomasi nopeasti viihtyvänsä myyntityön vauhdissa, vuorovaikutuksessa ja tuloskeskeisyydessä. Nykyään Mustonen työskentelee Coubongassa, oululaisessa startupissa, joka tarjoaa näkyvyyttä ja digitaalisia kuponkeja sovelluksensa kautta. Coubongan idea on yksinkertainen: yritykset julkaisevat sovelluksessa kuponkeja, jotka asiakkaat swaippaavat talteen. Tämä lisää ostopäätösten todennäköisyyttä ja tuo yrityksille lisää asiakkaita.
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Työelämän muutos vaatii monenlaista johtamista: algoritmijohtamisen läpinäkyvyyttä, itsensä johtamisen vapautta, ihmisjohtamisen empatiaa ja työturvallisuusjohtamisen järjestelmällisyyttä. Anna Lahtinen: Tekoälyllä paremmaksi johtajaksi Digitaaliset työkalut ja tekoäly täydentävät yhä useammin esihenkilötyötä. Algoritmijohtaminen ei ole enää tulevaisuuden visio, vaan on jo nyt osa monien yritysten johtamista. Tekoäly hoitaa jo monia esihenkilötyön rutiineja, kuten työvuorosuunnittelua, poissaolojen seurantaa ja tehtävien priorisointia.
