Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
”Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestäytynyt linjaorganisaatio, mikä saattaa kuulostaa jäykän torjuvalta. Niin ei välttämättä kuitenkaan ole. Nykypäivän vaatimukset avoimeen vuorovaikutukseen opettavat koko ajan esihenkilöitämme ja työyksiköitä ottamaan huomioon työntekijöiden ajatuksia sekä näkemyksiä.
Esihenkilöt ovat avoimuuden ilmapiirin luomisessa keskeisessä asemassa Rajavartiolaitoksessa. Vuoropuhelun kehittäminen on yksi osa johtamista ja osaamista. Se, miten vuoropuhelu työyhteisössä toimii, on vahvasti sidoksissa siihen, miten avoin esihenkilö on työyhteisön ajatuksille.
Toiminnaltamme vaaditaan nykyään myös läpinäkyvyyttä. Asioiden valmistelu edellyttää avointa keskustelua, vaikka linjaorganisaatiossa johto lopulta tekeekin ratkaisut.
(…kuva)
Psykologinen turvallisuus ei ole erityisen tuttu termi organisaatiossamme. Kysyessäni asiasta kollegoilta vastaukset vaihtelivat. Esille nousi esimerkiksi välittämisen tärkeys, eli että yksilö kokisi organisaation välittävän työyhteisön hyvinvoinnista.
Turvallisuusorganisaatiossa tunnistettiin myös ulkoisen uhan vaikutus psykologiseen turvallisuuteen. Esimerkiksi tällä hetkellä vahvasti esillä oleva maalittaminen luo uhkaa psykologiseen turvallisuuden tunteeseen. Maalittamisessa viranomainen tai muu näkyvässä asemassa oleva henkilö otetaan uhkailun kohteeksi. Työnantajan tehtävänä on huolehtia, että työntekijä kokee olevansa turvallisessa työympäristössä.
Koska Rajavartiolaitos on turvallisuusviranomainen, on selvää, että organisaatioon kohdistuu myös edellä kuvattua ulkopuolista uhkaa. Kaikkeen ei voi tietenkään varautua, mutta yksi tärkeimmistä työnantajan keinoista on huolehtia henkilöstön osaamisesta ja asianmukaisista varusteista. Olemme myös kouluttaneet henkilöstöä työpisteisiin mahdollisten uhkatilanteiden jälkihoitoa varten.
Korona-aika osoitti, että organisaatiossamme on hyvä ja nopea valmius muutostilanteisiin. Pandemia haastoi psykologisen turvallisuuden työyhteisössä tilanteiden ja vaatimusten vaihtuessa jopa päivittäin. Tartuntavaaran lisäksi organisaatiotamme haastoi toiminnan painopisteen siirtyminen Helsinki-Vantaalta ja itärajalta Länsi- sekä Pohjois-Suomeen. Noin puolet kentän henkilöistä siirtyi työskentelemään kauas omasta työpisteestään.
On selvää, että muutos aiheutti epävarmuutta työntekijöissä, sillä normaali rytmi muuttui niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Myös tässä tilanteessa korostui työyhteisön avoimuus. Selkeä ja yhdenmukainen viestintä sekä riittävä tietoisuus tilanteesta edesauttoivat tilanteen hallintaa niin yksilöllä kuin organisaatiossakin.”
Lue lisää psykologisesta turvallisuudesta:
Opetusala: ”Voin tuoda työn haasteita esille turvallisin mielin”
Rakennusala: ”Asenteet ovat muuttuneet tosi paljon”
TV director Tuomas Milonoff had a burnout although he was doing what he loved. According to Milonoff, the signs of one’s own burnout are difficult to recognise. Therefore, the work community can play an important role in the first steps of recovery. Creativity has returned to the life of TV director Tuomas “Tunna” Milonoff. “The
Tv-regissören Tuomas Milonoff blev utbränd trots att han älskade sitt arbete. Han säger att det är svårt att själv känna igen tecknen på utmattning. Därför kan arbetsgemenskapen spela en avgörande roll för att börja återhämtningen. Kreativiteten har återvänt till tv-regissören Tuomas ”Tunna” Milonoffs liv. – Den kreativa processen är det finaste med mitt jobb, säger
”Social resilience means the ability to cope with difficult situations together, finding solutions together and building a work community in which everyone feels part of something bigger,” says Krisse Lipponen, Work Advisor. Resilience is reflected in how well we cope with everyday challenges. It is based on how we treat each other and how meaningful
Social resiliens innebär förmågan att klara av även svåra situationer tillsammans, hitta lösningar tillsammans och bygga upp en arbetsgemenskap där alla känner att de är en del av något, berättar arbetshandledare Krisse Lipponen. Resiliensen syns i hur väl vi klarar av utmaningar i vardagen. Den baserar sig på hur vi behandlar varandra och hur meningsfullt
