
4 kysymystä kirjasta
Ulrika Björkstam: Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen (Tuuma, 2025)
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
”Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestäytynyt linjaorganisaatio, mikä saattaa kuulostaa jäykän torjuvalta. Niin ei välttämättä kuitenkaan ole. Nykypäivän vaatimukset avoimeen vuorovaikutukseen opettavat koko ajan esihenkilöitämme ja työyksiköitä ottamaan huomioon työntekijöiden ajatuksia sekä näkemyksiä.
Esihenkilöt ovat avoimuuden ilmapiirin luomisessa keskeisessä asemassa Rajavartiolaitoksessa. Vuoropuhelun kehittäminen on yksi osa johtamista ja osaamista. Se, miten vuoropuhelu työyhteisössä toimii, on vahvasti sidoksissa siihen, miten avoin esihenkilö on työyhteisön ajatuksille.
Toiminnaltamme vaaditaan nykyään myös läpinäkyvyyttä. Asioiden valmistelu edellyttää avointa keskustelua, vaikka linjaorganisaatiossa johto lopulta tekeekin ratkaisut.
(…kuva)
Psykologinen turvallisuus ei ole erityisen tuttu termi organisaatiossamme. Kysyessäni asiasta kollegoilta vastaukset vaihtelivat. Esille nousi esimerkiksi välittämisen tärkeys, eli että yksilö kokisi organisaation välittävän työyhteisön hyvinvoinnista.
Turvallisuusorganisaatiossa tunnistettiin myös ulkoisen uhan vaikutus psykologiseen turvallisuuteen. Esimerkiksi tällä hetkellä vahvasti esillä oleva maalittaminen luo uhkaa psykologiseen turvallisuuden tunteeseen. Maalittamisessa viranomainen tai muu näkyvässä asemassa oleva henkilö otetaan uhkailun kohteeksi. Työnantajan tehtävänä on huolehtia, että työntekijä kokee olevansa turvallisessa työympäristössä.
Koska Rajavartiolaitos on turvallisuusviranomainen, on selvää, että organisaatioon kohdistuu myös edellä kuvattua ulkopuolista uhkaa. Kaikkeen ei voi tietenkään varautua, mutta yksi tärkeimmistä työnantajan keinoista on huolehtia henkilöstön osaamisesta ja asianmukaisista varusteista. Olemme myös kouluttaneet henkilöstöä työpisteisiin mahdollisten uhkatilanteiden jälkihoitoa varten.
Korona-aika osoitti, että organisaatiossamme on hyvä ja nopea valmius muutostilanteisiin. Pandemia haastoi psykologisen turvallisuuden työyhteisössä tilanteiden ja vaatimusten vaihtuessa jopa päivittäin. Tartuntavaaran lisäksi organisaatiotamme haastoi toiminnan painopisteen siirtyminen Helsinki-Vantaalta ja itärajalta Länsi- sekä Pohjois-Suomeen. Noin puolet kentän henkilöistä siirtyi työskentelemään kauas omasta työpisteestään.
On selvää, että muutos aiheutti epävarmuutta työntekijöissä, sillä normaali rytmi muuttui niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Myös tässä tilanteessa korostui työyhteisön avoimuus. Selkeä ja yhdenmukainen viestintä sekä riittävä tietoisuus tilanteesta edesauttoivat tilanteen hallintaa niin yksilöllä kuin organisaatiossakin.”
Lue lisää psykologisesta turvallisuudesta:
Opetusala: ”Voin tuoda työn haasteita esille turvallisin mielin”
Rakennusala: ”Asenteet ovat muuttuneet tosi paljon”
Ulrika Björkstam: Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen (Tuuma, 2025)
Shared workplaces are becoming the norm in working life today – in addition to industry, they are common in office work and retail, for example. Having several employers under the same roof creates new cooperation, but also new kinds of challenges. One of the challenges is occupational safety. But it is not just a challenge
Gemensamma arbetsplatser är idag mer regel än undantag – inte bara inom industrin, utan även inom exempelvis kontor och handel. När flera olika arbetsgivare arbetar under samma tak uppstår förutom samarbete även nya utmaningar. En sådan är arbetssäkerhet. Men det är inte bara en utmaning – det är också en möjlighet att göra saker bättre