Tiiminvetäjä Katja Limmer nauttii työpaikkansa hiljaisesta tilasta, jossa voi tauolla hemmotella itseään hierontatuolissa tai verrytellä kroppaa puolapuilla.

Työhyvinvointi

• 23.11.2018

Palautuminen on vuorotyön A ja O

Miten vuoro-, yö- ja ylityöt vaikuttavat työntekijöiden ja esimiesten elämään? Tutkijat korostavat palautumisen ja riittävän unen merkitystä. Kannelmäen Prisman työntekijät ja johtaja kertovat, miten 24/7-työ käytännössä sujuu.

Kauppakeskus Kaaressa sijaitseva Kannelmäen Prisma on Suomen suurin ruokakauppa, valtava hypermarket. Illan pimetessä ulkona kaupan seinien sisällä koneet hurisevat ja toiminta rullaa aivan kuten päivisin. Hyllyjä täytetään, työntekijöitä tulee vastaan siellä täällä ja asiakkaitakin riittää.

Öisin kuormia purkava ja hyllyjä täyttävä yöpurkaja Satu Karsikas on mielissään saadessaan tehdä hommia juuri tähän aikaan. Hän onkin alan tositekijä, yötyöläinen jo 13 vuoden kokemuksella. Ensin hän oli tarjoilijana ABC:llä ja nyt vuoden verran Prisman palveluksessa. Tänne hän aikoo myös jäädä.

Kun siirrytään kassahihnan äärelle, vastassa on yhtä lailla työhönsä tyytyväinen, sydämellinen ja hymyilevä Päivi Levander.

– Tykkään asiakkaista ja työstäni, meillä kun käy vallan ihania ihmisiä. Samoin tykkään työtovereista. Huumori lentää, ja on leppoisaa tehdä yhdessä töitä.

Satu Karsikas päätti kokeilla yövuorolaisen työtä, kun nuorimmainen lapsista lähti ensimmäiselle luokalle. Näin hän sai mahdollisuuden olla kotona, kun kuopus palaa koulusta.

– Homma sujui niin vaivattomasti, että siihen minä sitten jämähdin, hän nauraa.

Päivi Levander on samoilla linjoilla.

– Yövuoro on vuoro siinä missä muutkin. Olen aina ollut yövalvomiseen taipuvainen ihminen. Yöllä ei ole hektistä kiirettä, vaikka asiakkaita käy koko ajan. Tunnelma on leppoisampi.

Sosiaalinen elämä on järjestelykysymys

Yövuorolaisten tiimiä vetää nelisen vuotta yötöitä tehnyt Katja Limmer, joka viihtyy yötyössä etenkin rauhallisen ja ruuhkattoman tunnelman takia. Töissä hän järjestelee työvuorot, ja kotonakin on käytössä kalenteri. Siihen hän merkkaa, mikä päivä on varattu siivoukseen, mikä ruokien tekemiseen ja milloin on ystävien aika.

– Henkilökohtaisessa elämässä pitää nähdä vähän enemmän vaivaa, jotta pystyy ylläpitämään ystävyys- ja parisuhteita. Menemisiä ja yhdessä tekemisiä pitää sopeuttaa enemmistön rytmin mukaan. Viime vuosina palvelut ovat onneksi parantuneet, joten käytännön asioiden hoitaminen ei enää ole kovin haastavaa. Netissä voi hoitaa pankki- ja muita asioita.

Sekä Päivi Levander että Satu Karsikas tekevät yövuoroja arkipäivät, joten viikonloput ovat vapaita sosiaalista elämää ja harrastuksia varten.

– Silloin soitellaan ja käydään ystävien luona. Olen myös innokas luonnossa liikkuja, sieltä saan ammennettua itselle lisävirtaa, kertoo Levander.

Satu Karsikkaalla kaveritkin ovat vuorotyöläisiä. Vapaapäivinä käydään tanssimassa, laulamassa ja patikoimassa. Silloin hän viettää lastensa kanssa aikaa.

Yöpurkaja Satu Karsikas on aina tehnyt vuorotyötä, siitä 13 vuotta yötyötä. Koiran kanssa lenkkeily, säännöllinen rytmi ja mainio työporukka antavat puhtia ja iloa työhön.

Yöpurkaja Satu Karsikas on aina tehnyt vuorotyötä, siitä 13 vuotta yötyötä. Koiran kanssa lenkkeily, säännöllinen rytmi ja mainio työporukka antavat puhtia ja iloa työhön.

Hyvä lepo ja sopiva ravinto selättävät fyysiset haasteet

– Talvi on jaksamisen kannalta haastavin aika. Jos en herää tosi aikaisin, niin voi mennä viikko, ennen kuin näen auringon. Unta tarvitsen 7–8 tuntia. Aurinkolamppu ja säännöllinen D-vitamiinin syöminen auttavat. Ruokavalion kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos syö rasvaista ja epäterveellistä ruokaa, väsyttää, Katja Limmer pohtii.

Päivi Levander työskentelee kassalla, eikä jaksaminen tuota ongelmia. Neljä kissaa antavat hänen nukkua rauhassa riittävät unet.

– Kun on hyvät unet alla, niin yö menee leppoisasti. Unirytmi toimii hyvin. Ehkä asian tekee helpoksi, kun ei ole perhettä.

Satu Karsikas ei pidä yötyötä yhtään päivätyötä raskaampana.

– Nukkuminen on kaiken a ja o. Minulla on niin säännöllinen rytmi, että en ole havainnut mitään ongelmia. Kolmivuorotyö voisi olla rankempaa, kun siinä menee rytmit sekaisin. Mutta säännöllistä yövuoroa tekemällä jaksaa ihan hyvin.

Katja Limmer muistuttaa, että öisin tehtävä työ on keskimäärin fyysisesti raskasta, koska siinä nostellaan paljon tavaroita. Yövuorossa kun puretaan peräti 90 prosenttia kaupan kuormista.

Karsikas nukkuu hyvä unet joka päivä.

– Kun pääsen yövuorosta, käyn koiran kanssa lenkillä, sitten syön aamupalan ja menen nukkumaan. Unta tulee 6–8 tuntia kerrallaan. Kolmen neljän aikaa herään, lenkitän koiran ja sen jälkeen on päivän lämpimän ruoan aika. Ennen töihin lähtöä syön vielä iltapalan ja töissä yöllä puuroa.

Levander ja Limmer noudattavat lähes samanlaista ruokarytmiä. Levander nauttii kevyen aterian saavuttuaan yövuorosta kotiin, ja sen jälkeen on 5–8 tunnin unien aika. Heräämisen jälkeen on kunnon lämpimän aterian aika ja siihen päälle nautitaan jälkkärikahvit. Limmerkin syö herättyään, ennen töihin lähtöä ja yöllä työvuoron ruokatauolla lämpimän aterian.

Yövuoron lomassa on kolme taukoa: kaksi kahvitaukoa ja puolen tunnin palkaton ruokatunti. Henkilöstön sosiaalisesta tilasta löytyy vetäytymishuone, jossa on puolapuut ja hierova tuoli. Kahvia riittää, ja välillä tarjolla on purtavaa myös talon puolesta. Palaverit pidetään työvuoron alkaessa, niihin ei tarvitse erikseen päivällä lähteä.

Satu Karsikas kiteyttää asian reippaaseen tyyliinsä:

– Työantaja palkitsee hyvin, kahvitauoilla on usein tarjolla vaikka mitä. Kyllä työntekijät otetaan huomioon, eihän paikka pyörisi ilman meitä.

Turvallisuus, hyvä työporukka ja toimivat järjestelyt

Turvallisuuden tunne on tärkeä tekijä yötyötä tekevälle. Päivi Levander on kolmikosta ainoa, jota vähän jännitti yövuorokokeilun alussa. Nuoriso hieman testasi, mitä kaupassa voi yöllä tehdä ja mitä ei. Nyt tilanne on Levanderin mukaan rauhoittunut, eikä mitään järjestyshäiriöitä tai pelättävää ole. Vartijat ovat paikalla aina tavoitettavissa, ja työvuorossa on reilusti porukkaa.

Satu Karsikas ei entisenä ravintolan työntekijänä ole osannut pelätä yövuoroja ollenkaan, eikä mitään häiriöitä ole hänen kohdalleen sattunutkaan. Katja Limmer vakuuttaa samaa.

– Jos joskus sattuu, että näen henkilön laittavan jotain laukkuunsa, saan soitettuani vartijalle useimmiten tietää, että asiakas on jo heidän tarkkailussaan.

Limmer kertoo, että väkeä löytyy kaikkiin vuoroihin yleensä vaivatta.

– Syksy on ehkä haastavin vuodenaika, kun ihmiset aloittavat opintoja ja muutenkin uudistavat elämäänsä. Kun vuokrafirmoista tarvitaan lisäapuvoimaa, niin halukkaita löytyy yövuoroihin jopa päivävuoroja helpommin.

Kaikki yhtyvät iloon tyytyväisistä asiakkaista, joilta tulee myönteistä palautetta. Päivi Levander näkee kassalla koko asiakaskunnan kirjon. Viime työvuorossa eräs vanhempi rouva totesi hänelle, että on ihanaa, kun täällä ei soi musiikki kovalla eikä ole niin paljoa muita asiakkaita. Rauhassa voi kierrellä ja katsella ostoksia.

– Yötyön järjestelyt lisäävät kuluja, mutta kaikkea ei voi mitata rahassa, vaan myös tunnettuus ja asiakkaiden palvelu ovat meille tärkeitä, tuumii kauppajätin johtaja Ilkka Riiali.

– Yötyön järjestelyt lisäävät kuluja, mutta kaikkea ei voi mitata rahassa, vaan myös tunnettuus ja asiakkaiden palvelu ovat meille tärkeitä, tuumii kauppajätin johtaja Ilkka Riiali.

Hyvä suunnittelu ja resurssit mahdollistavat 24/7-aukiolon

Kannelmäen Prisma aloitti koko viikon ympärivuorokautiset aukioloajat 3.3.2017 ensimmäisenä hypermarkettina Pohjoismaissa. Aivan kylmiltään ei järjestelyyn siirrytty, kertoo johtaja Ilkka Riiali.

– Yöajan aukioloon siirtyminen sujui yllättävän hyvin, sillä annoimme suunnittelulle riittävästi aikaa. Idea syntyi toukokuussa ja elokuussa aloitettiin tarkka suunnittelu. Kävimme läpi kaikki mahdolliset yksityiskohdat, mitä voi tulla vastaan. Joulukuussa aloitettiin kuukauden kestävä kokeilu. Palaute oli myönteistä ja kokeilu sujui niin hyvin, että maaliskuun alussa siirryttiin pysyvään 24/7-aukioloon.

Asiakkaiden käyttäytyminen oli toki suuri arvoitus. Jonkin verran tietoa saatiin pienemmissä marketeissa tehdyistä kokeiluista, mutta joitain yllätyksiä tuli vastaan. Suuren liikkeen toiminnassa on paljon yksityiskohtia, mutta ei ole ilmaantunut mitään asiaa, jota ei olisi saatu ratkaistua.

– Etukäteen emme osanneet huomioida esimerkiksi sitä, että suurta parkkihallia ei kannata kokonaan antaa käyttöön yöllä asioiville. Kun parkkitila rajattiin pienemmäksi, turvallisuuden ylläpito helpottui, Riiali kertoo.

Asiakkaita on riittänyt ja palaute on ollut myönteistä

– Kyllä kuluttajalla on tarve käydä yöllä kaupassa. Kun etenkin pääkaupunkiseutu elää hyvin vahvasti 24/7, niin miksi ei kauppa voisi olla auki? Se helpottaa monien vuorotyöläisten tai muuten illanvirkkujen arkea. Monella on työstä tai harrastuksesta riippuen poikkeavat liikkumisajat, Ilkka Riiali arvioi.

– Eräs tuttavani mainitsi, että tulee meille ostoksille vähän kauempaa. Ensin hän kävi kerran tarvitessaan jotain ilta-aikaan. Nyt hän on ottanut liikkeen ykköskaupakseen, kun tietää, että ei tarvitse arvailla aukioloaikaa. Varmasti asiassa vaikuttaa myös laaja valikoima.

Negatiivista palautetta Riiali on lukenut vain lehtien palstoilla silloin, kun ympärivuorokautista aukioloa vasta suunniteltiin. Pelättiin, että työntekijät joutuvat tekemään yötyötä vastentahtoisesti. Tätäkään kirjoittelua ei ole enää näkynyt.

Työntekijöiden tarpeet huomioidaan

– Yötyö perustuu meillä vapaaehtoisuuteen, eikä ketään pakoteta tekemään sitä, Riiali kertoo ja muistuttaa, että elintarvikeliikkeessä on yötyötä tehty ennenkin jo ennen kaupan aukiolojen muutosta.

– Hyllyjen siivousta ja täyttöä, kuormien vastaanottoa ja huoltotöitä on aina tehty paljon öisin. Näin monet kulut, kuten energiankäyttö, ovat olleet jo olemassa ympäri vuorokauden.

Liikkeen hr-asioita hoitava palvelupäällikkö Saara Tilander vahvistaa, että yövuoroon palkataan vain vapaaehtoisia. Kun kaupassa on öisin töissä keskimäärin noin 25 henkeä, ja kaikkiaan henkilökuntaa on noin 240, liikkeellä on hyvät resurssit mieleisten työvuorojen tarjoamiseen.

– Työntekijöillämme on aina mahdollisuus vaihtaa yötyöstä myös päivätyöhön, jos tulee ongelmia esimerkiksi jaksamisen, unirytmin tai muun arjen sovittamisen kanssa. Ja toki myös toisinpäin, jos päivävuorolainen kiinnostuu yötyöstä, on siihenkin mahdollisuus. Tämä toki vaatii ennen yötyöhön siirtymistä lakisääteisen yötyötarkastuksen läpäisemisen, Tilander kertoo.

Hänen mukaansa yötyön tekijöillä on hyvin yksilöllisiä syitä siihen, miksi he viihtyvät juuri yövuoroissa.

– Yllättävän paljon joukossa on myös perheellisiä. Olemme kokeilleet erilaisia yövuorojen kelloaikoja ja päätyneet siihen, että kello 22–06 on pidetyin ja toimivin vuoroväli. Perheelliselle on kätevää, kun voi vuorosta päästyään laittaa lapset kouluun ja sen jälkeen mennä itse nukkumaan. Vuoron päättyminen kuudelta helpottaa myös liikkumista, sillä julkiset kulkuvälineet liikkuvat silloin jo hyvin. Työntekijän näkökulmaa on ajateltu paljon yksityiskohtia hiottaessa.

Poissaolotkaan eivät näin suuren kaupan toimintaa sekoita. Vuoroihin löytyy aina tekijät. Jos jotain yövuoroa ei saada paikattua, palkataan apua seuraavan päivän aamuvuoroon, jolloin työt tulevat tehdyksi. Henkilökuntaa on paikalla kaikista hiljaisimpinakin aikoina vähintään 15 henkeä, joten yön sujuvuus ei kaadu yhteen tai kahteen ihmiseen.

Suuren kaupan käytävillä on kätevää liikkua potkulaudalla. Kassamyyjä Päivi Levander on vannoutunut yöihminen ja tykkää asiakkaista ja työstään. – Meillä käy vallan ihania ihmisiä, hän kertoo.

Suuren kaupan käytävillä on kätevää liikkua potkulaudalla. Kassamyyjä Päivi Levander on vannoutunut yöihminen ja tykkää asiakkaista ja työstään. – Meillä käy vallan ihania ihmisiä, hän kertoo.

Terveyttä tuetaan ja turvallisuus varmistetaan

Yötyötä säännöllisesti tekeville työntekijöille on tehtävä lakisääteiset terveystarkastukset. Ne koskevat henkilöitä, jotka työskentelevät kello 23–06 välillä vähintään kolme tuntia kerrallaan, yli 20 työvuoroa vuodessa.

Määräaikaistarkastukset tehdään vuosittain ensimmäisen ja toisen vuoden aikana, ja siitä eteenpäin vähintään viiden vuoden välein 50 ikävuoteen asti. 50–60-vuotiaille tarkastukset tehdään vähintään kolmen vuoden ja siitä eteenpäin vähintään kahden vuoden välein niin kauan kuin henkilö jatkaa säännöllisen yötyön tekemistä, kertoo Tilander.

– Työterveyshuolto käy tarkkaan läpi yötyön riskit, he kysyvät ja kartoittavat työntekijän terveyden ja jaksamisen.

Yötyötä tekevien hyvinvointi hoidetaan muutoin samalla tavalla kuin päivätyöläisilläkin. Samat palvelut ja tukemismuodot ovat heidän käytössään.

– Työvuorolistoja suunniteltaessa pyritään siihen, että yöihmisten rytmi ei rikkoontuisi. Heillä on selkeä unirytmi, joten pyrimme siihen, että se pysyy samana. Heillä on käytössä myös varhaisen tuen malli, kehityskeskustelut, tiimipalaverit, tulosinfot ja työyhteisötutkimuksien purkutilaisuudet, ihan niin kuin päivä- ja iltavuorolaisillakin, Tilander kertoo.

– Henkilökunnan huomioimisessa kaikki, myös yövuorolaiset, ovat samalla viivalla, vakuuttaa Riiali. – Jos työntekijöitä palkitaan vaikka hyvistä suorituksista erikoislounaalla, niin yövuorolaisille järjestetään lounas heidän yövuorollaan. Myös kaikki infotilaisuudet pidetään yövuorolaisille yöaikaan.

Turvallisuus pidetään vähintään samalla tasolla asiakasmäärään suhteutettuna kuin päivälläkin. Kauppakeskuksessa kun ollaan, niin vartijoita pitää aina olla saatavilla. Siitä ei tingitä, eikä mitään isoja ongelmia turvallisuusasioissa ole Riialin mukaan ollut. Henkilökuntaa on ympärillä vähemmän, mutta vartijat ovat nopeasti saatavissa paikan päälle. Häiriöitä on ollut vähän.

Esimerkkejä vuorotyölistoista. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Esimerkkejä vuorotyölistoista. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Suunnittelusta apua vuorotyön haasteisiin

Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan erityisesti vuoro- ja yötyö ovat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti kuormittavia. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä on tutkinut ja kehittänyt työaikoihin liittyviä asioita yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän antaa kuitenkin toivoa myös vuorotyön tekijöille. Hänen mukaansa vuorotyön haittoja voidaan vähentää hyvällä työvuorosuunnittelulla.

– Vuorotyötä on kahdenlaista: on perinteistä, lähinnä teollisuudesta tuttua säännöllistä vuorotyötä sekä niin sanottua jaksotyötä. Jaksotyössä työajat ovat pääosin epäsäännöllisiä ja vuorolistat tehdään vain kahdeksi tai kolmeksi viikoksi kerrallaan. Teollisuudessa, esim. paperitehtaissa, työvuorot ovat tiedossa jopa vuodeksi eteenpäin.

Teollisuuden vuorotyö voi olla keskeytyvää, jolloin viikonloput ovat vapaat, tai niin sanottua keskeytymätöntä, eli 24/7, jossa työtä tehdään vuorotyönä vuorokauden ja viikon ympäri. Silloin työvuorot myös jakaantuvat tasaisesti vuorokauden ja viikon ympäri. Tyypillisin tapa on rakentaa vuorolistat kahdeksan tunnin aamu-, ilta- ja yövuoroiksi, mutta myös 12 tunnin päivä- ja yövuoroja käytetään kasvavassa määrin. Jaksotyössä työvuorojen pituus vaihtelee.

Vuorotyö voi olla myös kaksivuorotyötä, jolloin töitä tehdään vain aamu- ja iltavuorossa. Joillain aloilla taas vuorotyötä voidaan tehdä siten, että viikonloput ovat kaikilla vapaata (ns. keskeytyvä vuorotyö), mutta arkipäivisin työt voivat ajoittua mihin aikaan vuorokautta tahansa.

– Viikonloput ilman työvuoroja ovat työn ja muun elämän näkökulmasta erinomainen ratkaisu, Härmä toteaa.

Jaksotyö kuormittaa työntekijää eniten

Vaativa vuorotyön muoto on kahdesta kolmeen viikon vuorolistoissa ilmoitettava jaksotyö. Työntekijän kannalta jaksotyö on haastava, sillä työntekijä saa tiedon työvuoroistaan vain lyhyeksi ajaksi kerrallaan, ja näin työajan ennakoitavuus on heikkoa. Se vaikeuttaa oman elämän järjestämistä ja suunnittelua. Onneksi useimmiten vuorolistaan voi esittää omia toiveita.

– Tämän lisäksi jaksotyössä työaikalain tuomat työsuojelumääräykset ovat väljemmät, sillä lyhyempien vuorolistojen lisäksi jaksotyössä sallitaan lyhyemmät vuorovälit ja pidemmät työrupeamat. Vuorojen välillä voi olla vain 9 tuntia, kun muussa vuorotyössä vuorojen välillä pitää olla vähintään 11 tuntia. Jaksotyössä ei säädellä yksittäisen työvuoron tai työviikon pituutta, Härmä listaa.

Jos työmatka kestää yli tunnin, jää aikaa lepoon ja muihin mahdollisiin tarvittaviin puuhiin vuorojen välillä liian vähän. Jos tällaisia vuoroja tekee vielä useamman peräkkäin, väsymys kasautuu ja paluu normaaliin unirytmiin vaikeutuu. Silloin myös sairauspoissaolot ja tapaturma-alttius kasvavat uusimpien tutkimusten mukaan.

Jaksotyö on tyypillistä sosiaali- ja terveydenhuollon alla. Työaikalaki määrittelee erikseen, millä toimialoilla sitä saa tehdä. Muita sallittuja aloja ovat muun muassa ammattiliikenne sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta. Uusi työaikalaki on valmisteilla ja odottaa parhaillaan eduskunnan käsittelyä. Uudessa laissa ollaan laajentamassa oikeuksia jaksotyön käyttöön. Esimerkiksi vartiointi, tietoliikenne sekä palo- ja pelastusala pääsisivät tämän oikeuden piiriin. Työterveyslaitos on Mikko Härmän johdolla antanut lausunnon, jossa jaksotyön laajentamisoikeutta ei suositella.

Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa iltatyö, viikonlopputyö ja yli 40 tunnin työviikot haittaavat eniten. Tutkimuksissa on todettu, että pitkään jatkunut vuorotyö valitettavasti lisää syövän, sydän- ja verisuonisairauksien ja jonkin verran myös masentuneisuuden riskiä. Tapaturmariski on tuoreen tutkimuksen mukaan 36 prosenttia suurempi vuorotyössä kuin päivätyössä, ja riski kohoaa esimerkiksi lyhyiden vuorovälien vuoksi.

Katja Limmer korostaa terveellisen ruokavalion ja riittävän levon merkitystä, jotta jaksaa yövuorossa. Talvisin lisäpuhtia antavat kirkasvalolamppu ja D-vitamiini.

Katja Limmer korostaa terveellisen ruokavalion ja riittävän levon merkitystä, jotta jaksaa yövuorossa. Talvisin lisäpuhtia antavat kirkasvalolamppu ja D-vitamiini.

Ihanteellinen vuorotyö

Millaiset työvuorot sitten olisivat optimaalisia uusimman tutkimustiedon valossa?

Härmän mukaan tähän ei ole olemassa yksiselitteistä, kaikille aloille sopivaa vastausta. Suositeltava työrytmi on hyvin toimialakohtaista.

– Tutkimuksissamme korostuu havainto, että jos vähennetään yövuoroja, alle 11 tunnin vuorovälejä ja edistetään nopeasti eteenpäin kiertäviä vuoromalleja, joissa on vain pari yövuoroa peräkkäin, nämä edistävät vireyttä sekä jaksotyössä että teollisuusvuorotyössä. Ikääntyvillä eniten. Myös useat peräkkäiset yövuorot lyhentävät unen pituutta erityisesti ikääntyneillä.

Työterveyslaitoksen tutkimuksissa lyhyiden vuorovälien vähentäminen tai siirtyminen kokonaan päivätyöhön vähensikin erityisesti ikääntyvien työntekijöiden väsymishaittoja selvästi.

– Hyvällä suunnittelulla vuorotyöhön liittyviä riskejä voidaan siis vähentää selvästi, korostaa Mikko Härmä.

– Tärkeää on, että vuorosuunnittelija hyödyntää vuorolistaa tehdessään tietoa vuorotyön eri piirteiden vaikutuksesta kuormittavuuteen. Parhaat vuorosuunnittelijaohjelmat analysoivat työn alla olevaa vuorolistaa ja antavat myös kuormittavuuteen liittyviä selkeitä suosituksia.

Työterveyslaitos on vienyt yhteistyössä CGI Finlandin kanssa vuorotyön kuormittavuuteen liittyviä suosituksia osaksi vuorosuunnittelua. Sosiaali- ja terveysalalla käytetty Titania®-vuorosuunnitteluohjelmisto sisältää Työterveyslaitoksen suositukset hyväksi vuorosuunnitteluksi, työkaluja vuorotoiveiden esittämiseen sekä listan tekijää varoittavat ”liikennevalot”, jos vuorolistasta uhkaa tulla liian raskas.

– Vaikka vuorojärjestelmiä on monenlaisia ja eri toimialoille sopivat erilaiset vuorojärjestelmät, vuorolistoja voidaan aina parantaa kaikilla aloilla. Siten voidaan lisätä työhyvinvointia ja vähentää väsymystä, mikä edistää työsuoritusta ja vähentää samalla sairaspoissaoloja ja tapaturmia, tiivistää Härmä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.