Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työterveyspalvelujen toimittajan tulisi olla yritykselle tärkeä kumppani. Palveluiden ostaminen voi olla haasteellista, ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi pitää osata luoda toimivat yhteistyömallit. Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Saija Rauhamaa on toiminut pitkään työterveyshuollossa, Työterveyslaitoksella ja kehittänyt työkykyjohtamista sekä työterveysyhteistyötä ja sen johtamista erilaisten yritysten kanssa.
Saija Rauhamaa, mitä työterveyspalveluja yritykseen ostavan pitää ottaa huomioon?
Tärkeintä on, että johto on oikeasti sitoutunut ja mukana tässä.
Kysyisin: Mihin suuntaan olemme menossa, missä olemme muutaman vuoden päästä? Miten työ muuttuu ja mitä se merkitsee henkilöstön kannalta? Kannattaa keskittää huomio lakisääteisen, ennaltaehkäisevän toiminnan ja vaikuttavan yhteistyön syventämiseen sekä sen johtamiseen.
Kuinka työntekijät huomioidaan tässä?
Myös työntekijöitä kannattaa sitouttaa osallistumaan toimintamallien kehittämiseen. Siihen on monia tapoja. Johdon kannattaa kuunnella henkilöstöä ja huomioida oma toimialansa.
Pelkkää kustannussäästöä ei kannata tuijottaa, vaan kiinnittää huomio palveluntarjoajan asiakaslähtöisyyteen, yhteistyökykyyn ja palvelun sisältöön.
Osataanko Suomessa ostaa työterveyspalveluita yrityksen omaa alaa ajatellen?
Johto ja HR ovat yleensä ne tahot yrityksissä, jotka päättävät työterveyshuollosta. Paljon on kiinni päättävän henkilön taustasta, kiinnostuksesta ja resursseista.
Usein kilpailuttamisessa hyödynnetään konsulttia. Tämän pitäisi osata löytää juuri kyseisen organisaation ongelmat ja tuntea työterveyshuollon kenttä laajasti. Pelkkä hintakilpailuttaminen ei vie pitkälle. Olisi huomioitava toiminnan sisältö ja sen johtamisjärjestelmä mittareineen, jotta saavutettaisiin hyötyjä. Työterveyshoitajan monipuolisen osaamisen hyödyntäminen on oleellista, ja se jää usein vähemmälle huomiolle.
Mikä on työntekijöiden oma vastuu?
Työnantajalla on vastuu hankkia työterveyshuollon palvelut ja johtaa vaikuttavaa työterveysyhteistyötä.
Henkilöstöstä huolehtiminen on tärkeää ja yritys toteuttaa sen kautta sosiaalista vastuullisuuttaan. Jokaisella on viime kädessä vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään.
Mielestäni jokainen työssäkäyvän on hyvä arvostaa näitä työnantajan tarjoamia palveluita, jotka usein kattavat myös vapaaehtoiset sairaanhoidon palvelut työterveyshuollon lakisääteisten palveluiden lisäksi.
Työelämäpuhe kaipaa päivitystä: yli viisikymppiset työnhakijat nähdään yhä liian usein riskinä, vaikka tutkimukset osoittavat heidän olevan terveempiä, motivoituneempia ja kokeneempia kuin koskaan, sanoo Ira Hammermann. Sosiaalisessa mediassa on käyty jo pitkään kipakkaa keskustelua siitä, miksi yli viisikymppiset kokevat ajautuneensa marginaaliin työnhakijoina. Tilastotkin tukevat tätä väitettä: maamme noin 330 000 työttömästä liki joka kolmas kuuluu ikäryhmään
Juha Saurama on valmentaja ja lastensuojelutyön kehittäjä, joka uskoo urheilun voimaan kovia kokeneiden nuorten kasvun ja kuntoutumisen tukena. ”Parisen kymmentä vuotta sitten makasin Viron Tallinnassa hotellihuoneessa Karl Leman -nyrkkeilyturnauksessa odottamassa kehään pääsyä. Sain ajatuksen, että aktiiviurani päätyttyä perustan kamppailulajiseuran ja ryhdyn valmentajaksi. Seuran nimeä en silloin vielä tiennyt, mutta sen tiesin, että seuran toiminnassa pitää
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
