Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työterveyspalvelujen toimittajan tulisi olla yritykselle tärkeä kumppani. Palveluiden ostaminen voi olla haasteellista, ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi pitää osata luoda toimivat yhteistyömallit. Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Saija Rauhamaa on toiminut pitkään työterveyshuollossa, Työterveyslaitoksella ja kehittänyt työkykyjohtamista sekä työterveysyhteistyötä ja sen johtamista erilaisten yritysten kanssa.
Saija Rauhamaa, mitä työterveyspalveluja yritykseen ostavan pitää ottaa huomioon?
Tärkeintä on, että johto on oikeasti sitoutunut ja mukana tässä.
Kysyisin: Mihin suuntaan olemme menossa, missä olemme muutaman vuoden päästä? Miten työ muuttuu ja mitä se merkitsee henkilöstön kannalta? Kannattaa keskittää huomio lakisääteisen, ennaltaehkäisevän toiminnan ja vaikuttavan yhteistyön syventämiseen sekä sen johtamiseen.
Kuinka työntekijät huomioidaan tässä?
Myös työntekijöitä kannattaa sitouttaa osallistumaan toimintamallien kehittämiseen. Siihen on monia tapoja. Johdon kannattaa kuunnella henkilöstöä ja huomioida oma toimialansa.
Pelkkää kustannussäästöä ei kannata tuijottaa, vaan kiinnittää huomio palveluntarjoajan asiakaslähtöisyyteen, yhteistyökykyyn ja palvelun sisältöön.
Osataanko Suomessa ostaa työterveyspalveluita yrityksen omaa alaa ajatellen?
Johto ja HR ovat yleensä ne tahot yrityksissä, jotka päättävät työterveyshuollosta. Paljon on kiinni päättävän henkilön taustasta, kiinnostuksesta ja resursseista.
Usein kilpailuttamisessa hyödynnetään konsulttia. Tämän pitäisi osata löytää juuri kyseisen organisaation ongelmat ja tuntea työterveyshuollon kenttä laajasti. Pelkkä hintakilpailuttaminen ei vie pitkälle. Olisi huomioitava toiminnan sisältö ja sen johtamisjärjestelmä mittareineen, jotta saavutettaisiin hyötyjä. Työterveyshoitajan monipuolisen osaamisen hyödyntäminen on oleellista, ja se jää usein vähemmälle huomiolle.
Mikä on työntekijöiden oma vastuu?
Työnantajalla on vastuu hankkia työterveyshuollon palvelut ja johtaa vaikuttavaa työterveysyhteistyötä.
Henkilöstöstä huolehtiminen on tärkeää ja yritys toteuttaa sen kautta sosiaalista vastuullisuuttaan. Jokaisella on viime kädessä vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään.
Mielestäni jokainen työssäkäyvän on hyvä arvostaa näitä työnantajan tarjoamia palveluita, jotka usein kattavat myös vapaaehtoiset sairaanhoidon palvelut työterveyshuollon lakisääteisten palveluiden lisäksi.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
