Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pikkupojasta jäähallin ytimeen: Joelin työpaikka on keskellä HIFK:n ottelua
Kirjoittaja: Jussi Eskola
Kuvaaja: Jussi Eskola
Joel Koivurinta on käynyt Helsingin jäähallin lätkämatseissa pienestä pitäen, mutta nykyään hän on niissä töissä. Tätä lähemmäs HIFK:n otteluiden ydintä voi päästä vain pelaajana.
Kotijoukkueen voitonjuhlat täydessä hallissa ovat juuri päättyneet, kun hallin poramiehenä työskentelevä Koivurinta astelee jäälle ja nostaa tottunein ottein maalit pois jääkoneiden tieltä.
– Maalit paikalleen ja maalit pois. Kaikenlaista muutakin hommaa on. Viime pelissä yhdellä pelaajalla aukesi pää ja verta tuli aika paljon jäälle. Sitä piti sitten mennä raaputtelemaan pois.
Otteluissa neljän hengen kenttähenkilökunta vastaa jäänajon ja kaukalon lisäksi muistakin kiinteistöhuollon asioista. Huoltotilanteita ja pikakorjauksia riittää 60 vuotta vanhassa hallissa.
– Työntekijämme ovat moniosaajia, tapahtumapäällikkö ja halliesimies Karim Bentaleb kertoo.
– On pelejä, joissa kundit saavat juosta kunnon ravia koko tapahtuman ajan.
Edellisiltana on ollut raskaan rockin keikka. Yöllä jää on otettu levyjen alta esiin, pleksit ruuvattu paikoilleen ja hajonneiden istuinten tilalle ruuvattu ehjät.
Protokollat ovat tiukat ja turvavarusteita on joka lähtöön. Hallimestareista kaksi toimivat työsuojeluvaravaltuutettuina ja ovat työsuojelutoimikunnassa.
– Työturvallisuus on meille iso asia, Bentaleb toteaa.
Netta Lempiäinen tuijottaa keskittyneesti täytettävää eläintä silmästä silmään. Ne ovat kuitenkin akryyliä, ja kuollut eläin on otettu työstettäväksi pakastimesta. Yksityiskohdat ovat silti aidon näköiset. En tee eläinten täyttöä liukuhihnalta, sillä jokainen eläin on minulle yksilö, eläinkonservaattori kertoo. Miten päädyit tähän työhön? Opiskelin yliopistossa biologian maisteriksi. Valmistuttuani kuulin, että Luonnontieteellinen museo haki eläinkonservaattoreja oppisopimuksella. Työ oli
Sairaanhoitaja Markku Keski-Rahkonen on hoitanut uniapneapotilaita vuosikymmeniä. Oma diagnoosi uniapneasta auttaa asettumaan potilaan rinnalle ja luomaan luottamusta. ”Yhä harvempi on ollut samassa työssä koko työuransa ajan, mutta minä olen. Aloitin sairaanhoitajana Kokkolan keskussairaalassa vuonna 1989, samoihin aikoihin, kun uusi sairaus nimeltä uniapnea alkoi tulla terveydenhoidon ammattilaisten tietoon. Parin vuoden päästä pääsin hoitamaan uniapneaa. Noihin aikoihin
Mitä ei nähdä, sitä on vaikea kehittää. Nokian Renkaiden turvallisuuspäällikkö Matti Luoto jakaa viisi konkreettista toimintatapaa, joiden avulla turvallisuus jalkautettiin osaksi arjen jokaista vuoroa – ja varmistettiin, että jokainen palaa työpäivän jälkeen terveenä kotiin. 1. Henkilöstön osallistaminen Miten ratkaistu? Kaikki otetaan mukaan turvallisuuden kehittämiseen ja kaikille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Työntekijät ovat parhaita asiantuntijoita, koska he
Koneen outoon ääneen puututaan nopeasti. Ihmisen viesti liiasta kuormituksesta ansaitsee saman huomion, sanoo Varman johtaja Pauli Forma. Mitä tapahtuu, kun työntekijä kertoo, ettei enää selviä työmäärästään? Kehottaako esihenkilö sinnittelemään kesälomaan asti vai ryhdytäänkö töitä järjestämään uudelleen? Tällaisessa tilanteessa paljastuu, miten tärkeänä työkykyä pidetään. – Työkyky on kuin kuminauha. Sitä voi venyttää paljonkin, mutta jossain vaiheessa